Mannerten miljoonien vuosien mittainen piirileikki

Mannerlaattojen liikkeiden tiedetään muokkaavan maan pintaa. Kuinka nopeaa liike on? Joudutaanko karttoja piirtämään uudestaan liikkeen vuoksi?

tiistai 1. syyskuuta 2009

Yhden ihmisiän aikana mantereet liikkuvat vain muutamia metrejä, joten karttojen uudistaminen ei ole tarpeen. Miljoonien vuosien kuluessa mannerten sijainti ja ulkonäkö on kuitenkin muuttunut merkittävästi. Maapallon kiinteää rautaydintä ympäröi silikaattivaippa. Sen ylintä osaa ja maankuorta kutsutaan litosfääriksi eli kivikehäksi. Litosfääri koostuu kahdestatoista laatasta, jotka liikkuvat toisiinsa nähden. Aiemmin puhuttiin mannerlaatoista, mutta nykyään tektonisista laatoista, sillä osa laatoista koostuu pelkästään merenpohjasta. Laatat voivat erkaantua, liikkua toisiinsa nähden sivusuunnassa tai työntyä toisiaan vasten niin, että toisen laatan reuna painuu toisen alle. Muun muassa Islanti sijaitsee Pohjois-Amerikan ja Euraasian laattojen levenemisselänteellä, joten saarella on tuliperäistä toimintaa. Laatat liikkuvat toisistaan pois päin 3–4 cm vuodessa. Tyynenmeren ja Etelä-Amerikan länsipuolella olevan Nazcan laatan erkanemisvauhti on lähes 40 cm vuodessa. 240 miljoonaa vuotta sitten mantereet muodostivat yhden supermantereen, Pangaean. 250 miljoonan vuoden kuluttua ne ovat jälleen liittyneet yhteen suurmantereeksi. Yhdysvaltalaistutkijoiden mukaan sitä ennen eli noin 50 miljoonan vuoden kuluttua Afrikka törmää Eurooppaan ja Välimeren kuivaksi jääneestä pohjasta nousee uusi vuoristo. Maailmankartta näyttää silloin varmasti hyvin toisenlaiselta, jos kartan tarvitsijoita ylipäänsä enää on.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: