nb_u39 alkohol

Viikon uutiset tieteen maailmasta - viikko 39

Geenisi määräävät, nautitko alkoholista. Einstein erehtyi. Arvoitukselliset rauniot saivat kreikkalaiset innostumaan. Tieteen Kuvalehti valitsi viisi viikon tärkeintä uutista tieteen ja tutkimuksen alalta.

torstai 25. syyskuuta 2014 teksti Carsten Nymann
  • Etkö sylje lasiin? Olet geeniesi vanki Jos kietaiset mielelläsi pari huurteista tai enemmän, maistelet antaumuksella viinejä tai nautit 12-vuotiaan viskin mausta kielelläsi, uuden tutkimuksen mukaan syy siihen voi piillä muussakin kuin kasvatuksessa tai tottumuksessa. Yhdysvaltalaiset tutkijat tarkastelivat lähemmin kahta maistamiseen liittyvää geeniä ja yhtä sellaista, joka on yhteydessä suussa aistittavaan polttavaan tunteeseen. Geenit määräsivät, tuntuiko alkoholi koehenkilöiden suussa karvaalta vai ei. Lähde: Alcoholism: Clinical and Experimental Research

  • Google paljasti outoja kuvioita Yli 50 niin sanottua geoglyfiä eli ihmisen maahan tekemää isokokoista kuviota löytyi Kazakstanin pohjoisosasta Google Earth -internetpalvelun ansiosta. Arkeologit ovat jo vuoden tutkineet 90–400-metrisiä geometrisia kuvioita, joista useimmat koostuvat maakasoista. Toistaiseksi niistä on saatu selville vain se, että ne ovat jonkin muinaisen kansan tekemiä. Lähde: livescience

  • Einsteinin aallot ovat vain pölyä 13,8 miljardia vuotta sitten heti alkuräjähdyksen jälkeen maailmankaikkeus laajeni yli valon nopeudella. Raju laajeneminen aiheutti aika-avaruuteen painovoima-aaltoja. Näin arveli vuonna 1916 Albert Einstein, jonka teoria onnistuttiin todistamaan oikeaksi vasta tämän vuoden maaliskuussa. Tai ainakin näin luultiin aluksi. Todellisuudessa ”aallot” osoittautuivat vain kosmiseksi pölyksi. Lähde: Astronomy & Astrophysics

  • Teleportaatio onnistui Fyysikkoryhmä onnistui ensimmäistä kertaa siirtämään informaatiota teleportaatiolla peräti 25 kilometrin päähän. Kokeessa käytettiin fotoneja eli valohiukkasia. Kun yksi fotoni viritettiin tiettyyn tilaan, sen tila pystyttiin lukemaan toisesta fotonista 25 kilometrin päässä. Lähde: Nature Photonics

  • Aleksanteri Suuri kummittelee Kreikassa Jättimäinen hautakammio, jonka ympärysmitta on 500 metriä, on innostanut kreikkalaisia. Vastikään löydetty hautakammio on peräisin 300-luvulta eaa. ja se sijaitseee Amfipoliksen muinaiskaupungissa, jossa Aleksanteri Suuren aikana oli Makedonian kuningaskunnan merkittävä satama. Paikallisväestö haluaisi uskoa, että haudassa lepää jopa itse Aleksanteri. Historiallisten lähteiden mukaan Aleksanteri Suuri on kuitenkin haudattu Egyptiin. Lähde: BBC

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: