Nykyiset mantereet ovat tortunpaloja

Katselin maailmankarttaa ja huomasin, että kaikki eteläisellä pallonpuoliskolla sijaitsevat mantereet tai niiden osat ovat kärjistään suippoja. Onko tähän jokin syy?

tiistai 1. syyskuuta 2009

Nykymantereiden muotoon on vaikuttanut miljoonia vuosia kestänyt geologinen kehityskulku. Permikaudella 200 miljoonaa vuotta sitten kaikki nykyiset maanosat muodostivat todennäköisesti yhden suurmantereen, Pangaian eli Pangaean. Se on kokenut aikojen kuluessa monia muodonmuutoksia. Maankuoren tiedetään koostuvan erikokoisista laatoista. Laattatektoniikaksi kutsutun teorian mukaan Maan litosfääri eli kivikehä on jakautunut seitsemään suureen ja yli kymmeneen pienempään laattaan, jotka liikkuvat toistensa suhteen. Eri geologisina kausina laatat ovat olleet eri asemassa toisiinsa nähden. Nykyinen laattateoria perustuu itävaltalaisen Alfred Wegenerin 1912 esittämään ajatukseen mannerliikunnoista. Wegenerin mukaan Pangaia hajosi ensin kahtia Lauraasia- ja Gondwanamantereiksi. Lauraasiasta syntyivät Pohjois-Amerikka, Grönlanti, Eurooppa ja Aasia. Sen sijaan Etelä-Amerikan, Afrikan, Intian, Australian ja Antarktiksen juuret ovat Gondwanassa. Suurmantereesta irronneet kappaleet muistuttivat tortunpaloja: niiden toinen pää oli toista suipompi. Tämä muoto on yhä näkyvissä. Esimerkiksi Etelä-Amerikan eteläosa, Tulimaa, kapenee kapenemistaan matkalla kohti eteläisintä niemeä, Kap Hornia.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: