Miten vesi tekee luolan?

Vesi syövyttää kiveä erittäin tehokkaasti. Sen saivat kokea Guatemalan pääkaupungin lähiön San Antonion asukkaat 23. helmikuuta 2007. Kallioperän halkeamiin viemäriputkesta valunut vesi oli uurtanut maan alle onkaloita, joista oli kasvanut sata metriä korkea luola. Kun rankkasateiden aiheuttama maanvyörymä romahdutti luolan katon, useita taloja putosi syntyneeseen kuoppaan. Guatemalan sortuman kaltaiset tapahtumat ovat yleisimpiä alueilla, joiden kallioperä on kalkkikiveä tai muuta helposti rapautuvaa kivilajia.

tiistai 1. syyskuuta 2009

Vesi syövyttää kiveä erittäin tehokkaasti. Sen saivat kokea Guatemalan pääkaupungin lähiön San Antonion asukkaat 23. helmikuuta 2007. Kallioperän halkeamiin viemäriputkesta valunut vesi oli uurtanut maan alle onkaloita, joista oli kasvanut sata metriä korkea luola. Kun rankkasateiden aiheuttama maanvyörymä romahdutti luolan katon, useita taloja putosi syntyneeseen kuoppaan. Guatemalan sortuman kaltaiset tapahtumat ovat yleisimpiä alueilla, joiden kallioperä on kalkkikiveä tai muuta helposti rapautuvaa kivilajia. Kun vesi tihkuu kallion läpi, se siihen liukenee kalkkikivestä kalsiumia ja kallio haurastuu. Mitä happamampaa vesi on, sitä tehokkaammin se syövyttää kalkkikiveä. Sadevesi on normaalistikin hapanta, koska siihen liukenee ilmakehästä hiilidioksidia. Hiilidioksidi tekee vedestä laimeaa hiilihappoa. Joillakin alueilla sadevesi syövyttää kallioperää niin tehokkaasti, että se muovaa koko maisemaa. Tällaista seutua kutsutaan karstimaaksi Balkanin Karstivuorten mukaan. Karstimaalle ovat tyypillisiä luolien kattojen romahtaessa syntyneet suppilo- ja kattilamaiset syvennykset eli niin sanotut doliinit ja pitkät kapeat umpilaaksot eli poljet.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: