Sinkhole, Guatemala City

Maa vajoaa ihmisen alta

Maan pinnan sortuminen eroosion seurauksena on luonnollinen ilmiö, joka muokkaa Maan pintaa. Nykyään maanvajoamat ovat yhä tavallisempia asutuilla alueilla. Syypää on usein ihminen. Liika pohjaveden pumppaus tai muu suora tai välillinen kajoaminen maankamaraan kostautuu. Geologit etsivät keinoja hillitä ilmiötä.

maanantai 7. maaliskuuta 2011 teksti Keld Conradsen

Viime vuoden toukokuun viimeisenä päivänä Guatemalan pääkaupunki oli juuri toipumassa trooppisesta Agatha-hirmumyrskystä, kun sattui toinen onnettomuus. Siitä tuli melkeinpä hurrikaania suurempi uutinen. Tiheään asutulla alueella kaupungin laidalla maanpinta petti ja keskelle korttelia syntyi kuoppa, joka oli 60 metriä syvä ja jonka läpimitta oli 18 metriä. Kuin ihmeen kaupalla kuolonuhreilta vältyttiin.

Kolme vuotta aikaisemmin, helmikuussa 2007, kaupunkilaisilla ei ollut yhtä hyvä onni. Muutaman kilometrin päässä sattui samanlainen onnettomuus. Yllättäen syntyneeseen kuoppaan sortui kokonainen asuintalo, ja kolme ihmistä sai surmansa.

Guatemalassa tapahtuneet maanvajoamat ovat luonnollinen ilmiö, vaikkakin ihminen todennäköisesti on ainakin osasyyllinen siihen, että viime aikoina niitä on alkanut esiintyä entistä useammin eri puolilla maailmaa. Yksi syy on yhä raskaampi rakentaminen. Maanpinnalle pystytetään painavia rakennelmia eikä aina selvitetä, miten hyvin maankamara niitä kestää. Toinen tekijä on veden kulutus. Maa- ja kallioperän onkalot kestävät ulkoista painetta paremmin, kun ne ovat täynnä vettä. Kun pohjavedenpinta laskee, onkalot tyhjenevät ja paine voi romahduttaa niiden katon.

Maanvajoamia esiintyy kaikkialla maapallolla. Pienimmät ovat alle metrin levyisiä ja syvyisiä kuoppia, mutta suurimpien onkaloiden läpimitta ja syvyys saattaa olla satoja metrejä. Äkkiseltään ne voivat vaikuttaa oudoilta, ja niille on aikoinaan annettu yliluonnollisiakin selityksiä. Miten on mahdollista, että maanpinta yhtäkkiä murtuu?

Fakta

Kalkkikivi on riskialtis alusta: Maanvajoamia voi syntyä moneen erilaiseen kallioperään. Vesi voi tehdä onkalon suolaan ja hohkakiveen, mutta suurin osa romahtaneista onkaloista on alueilla, joilla kallioperä koostuu kalkkikivestä, sillä kalkkikivi on hyvin altis happamoituneen veden aiheuttamalle eroosiolle. Kalkkikiveä esiintyy kallioperässä monin paikoin, myös Euroopassa ja muualla pohjoisilla leveysasteilla. *

Teema

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: