cave scientist

Luola muistuttaa rinnakkaistodellisuutta

Ukrainalainen Gennadi Samohin on käynyt syvemmällä maan alla kuin kukaan muu. Kesällä 2012 hän kävi Georgiassa sijaitsevan maailman syvimmän luolan, Kruberan eli Voronjan, perukoilla eli 2 197 metrin syvyydessä.

keskiviikko 20. marraskuuta 2013 teksti Antje Gerd Poulsen

Tieteen Kuvalehden toimittaja haastatteli Samohinia elokuussa 2013.

Jo ajatus syvässä luolassa käymisestä tuntuu monista ihmisistä pelottavalta ja ahdistavalta. Mikä saa sinut voittamaan itsesi?

Kysymykseen, miksi luolia tutkitaan, on toisaalta helppo, toisaalta vaikea vastata. Minulle luolat näyttäytyvät rinnakkaistodellisuutena, jossa ei ole ihmisyhteisöjen ongelmia ja jossa vallitsevat aivan omat sääntönsä. Todellisuuden hallitseminenhan on elämän tarkoitus, eikö vain?

Mitä teet säilyttääksesi malttisi, kun kuljet ahtaan veden täyttämän käytävän läpi maan alla?

Kaikki tietävät, että mitä enemmän pohtii ja järkeilee, sitä enemmän ongelmia syntyy. Siihen tapaan kuin lumipallo kasvaa. Mitäpä tästä voisi päätellä? Ei saa ajatella liikaa :-)

Kymmenisen vuotta sitten pystyin vastaamaan kysymykseen, mitä ihminen pelkää eniten. Sittemmin olen kysynyt itseltäni vain harvoin, olenko vielä valmis palaamaan. Kun ei katso jatkuvasti taaksepäin, omaa suhdetta luolaan sävyttää levollinen turvallisuudentunne, joten ei ole erityistä tarvetta hillitä itseään.

Mikä on tutkimusretkessä pahinta ja parasta?

Tunnetteko kompakysymyksen, milloin nainen on parhaimmillaan? Vastaushan on: "Silloin, kun hän poistuu." Sama pätee luolatutkimuksiin. Tuntuu hyvältä päästä pois. Leikinlaskuahan tämä tietenkin vain on!

Yritän usein asettua luolan asemaan. Se ottaa ihmiset vastaan sellaisina kuin he ovat. En oikein tajua luokittelua hyviin ja huonoihin vaiheisiin. Jos tarkoitetaan fyysistä raskautta, niin ainahan sitä rasittuu. Sen lisäksi, että sukellan hyvin, olen myös taitava liikkumaan köyden varassa ja jaksan hyvin kuljettaa raskaita säkkejä luolassa.

Minusta ja taituroinnistani kerrotaan monenlaisia tarinoita. Viime vuonna nousu luolasta kesti 13 päivää. Joka päivä siirsin raskaita säkkejä satoja metrejä pystysuoraan ylös... Tuolloin sormet väsyivät ja nivelet paukkuivat. Meidän tutkimusretkillämme sukeltava luolatutkija joutuu kuljettamaan eniten tarvikkeita. Eikä siinä mitään.

Mikä on tärkein tutkimuskohde?

Tieteellisiä tavoitteita on useita. 1. Tutkin massiivin geologiaa. 2) Luolan eri osista on kerätty runsaasti ilman ja veden lämpötilaa koskevaa tietoa ja samalla on saatu ainutlaatuista informaatiota Arabikan karstimassiivin geotermisistä ominaisuuksista. 3) Monivuotisen seurannan ansiosta kuva luolan alimpien osien hydrologisista erityispiirteistä on tarkentunut. Esimerkiksi pohjaa peittää enimmillään 220-metrinen vesikerros. Lisäksi on päästy selville erikoisesta tyhjiöilmiöstä, joka syntyy, kun veden noustessa ilmanpaine laskee joissakin luolan osissa ikään kuin siirryttäisiin hetkessä yli 1 000 metrin korkuisen vuoren huipulle. 4) Pohjan Kahdeksi kapteeniksi kutsutusta veden täyttämästä käytävästä on löydetty paljon eliöitä. Tämä eristynyt eliöyhteisö on ollut olemassa satojatuhansia vuosia. 5) Luolan morfologiaa analysoimalla saadaan vihjeitä sen syntymistavasta ja -ajankohdasta. Luolan alkuperän ja Välimeren suolakriisiin liittyvän Mustanmeren vedenkorkeuden laskun välinen riippuvuussuhde on määritetty. 6) Ja paljon muuta...

Mitä tutkit seuraavaksi?

Osallistuin viime kesänä kahteen suureen tutkimushankkeeseen. Heinäkuussa olin Turkissa tutkimassa 1 400 metriä syvää Kuzgunin luolaa ja elokuussa kävin Abhasiassa Kruberan luolassa.

Kahden viikon kuluttua lähden Krimin niemimaalle Panijan luolaan, jonka 42 metriä syvän veden täyttämän käytävän läpi ei ole vielä kuljettu. Vuoden mittaan on tarkoitus tutkia Krimin luolia.

Ensi kesäksi on kaavailtu retkiä Turkkiin ja Arabikan massiiville. Suunnitelmissa on myös työskentely Papua-Uudessa-Guineassa.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: