Sapelihampaat sulkevat saaliin suuhun

Kuvagalleria: Tutustu syvyyksien asukkaisiin

Merissä on elämää pohjaa myöten, mutta syvänmeren eliöt tunnetaan edelleenkin huonosti. Tietovajausta täyttää osaltaan saksalainen Alfred Wegener -instituutti. Sen tutkijat ovat nostaneet pintaan eliöitä, jotka ikuinen pimeys ja kova paine ovat muokanneet hyvin omintakeisiksi.

keskiviikko 10. helmikuuta 2010

Maailman merissä on meneillään väestönlaskenta. Yli kaksituhatta tutkijaa 80 maasta kartoittaa valtamerien elämää Census of Marine Life -hankkeessa. Tavoitteena on selvittää, miten monta lajia merissä elää, missä ne elävät, miten suuri eri lajien kanta on ja miten merien eläimistö vaikuttaa koko meriekosysteemiin.

Syvänmeren lajien osalta yksi hankkeen tärkeimmistä työkaluista on Polarstern-alus, joka kuuluu Bremerhavenissa Saksassa sijaitsevalle napaseutujen tutkimukseen erikoistuneelle Alfred Wegener -instituutille. Laiva on ollut käytössä vuodesta 2000 lähtien. Sen avulla on luodattu Atlantin pohjoisia ja eteläisiä kolkkia useilla eri tutkimusretkillä.

Merien syvimmillä alueilla luultiin pitkään olevan vain vähän elämää, mutta pimeässä yli 200 metriä merenpinnan alapuolella elää ainakin 17?000 eri eliölajia. Yli kilometrin syvyydessä eläviä lajeja tunnetaan yli 5?700.

Syvänmeren eläinten elämä ei ole helppoa. Niiden elinympäristö on pilkkopimeä ja kylmä, ja kun niiden päällä on jopa 4?000–5?000 metriä vettä, paine on valtava. Lisääntymiskumppaneita ja muita lajitovereita on harvassa eikä saaliseläimiäkään ole liiaksi.

Valtavat hampaat ja suuri maha

Kun mahdollinen ateria tulee vastaan, siihen on käytävä kiinni, vaikka se olisi paljon suurempi kuin saalistaja itse. Monilla syvänmeren kaloilla onkin paitsi muuhun ruumiiseen nähden suhteettoman suuri kita ja vaikuttavan kokoiset hampaat myös hyvin tilava maha. Jotkin lajit eivät syö yhtä ateriaa enempää koko elämänsä aikana.

Mahdollisuuksia ei kannata jättää käyttämättä myöskään suvunjatkamisen osalta. Siksi esimerkiksi piikkileukakrotti panostaa pysyvään parisuhteeseen. Kun naaras ja koiras kohtaavat, koiras pureutuu kiinni itseään paljon suurempaan naaraaseen ja muutamassa päivässä se sulautuu puolisoonsa. Se surkastuu naaraassa kiinni olevaksi siemennestepussiksi, joka elää mutta joka saa ravintonsa naaraan verestä.

Syvyyden asukkaita pyydetään kauko-ohjattavalla verkolla

Syvänmeren eliöiden pyydystäminen tutkittavaksi vaatii kekseliäisyyttä. Polarsternissa on erilaisia pyyntivälineitä, muun muassa MOCNESS (Multiple Opening/Closing Net and Environmental Sensing System, ”monikertainen avautuva ja sulkeutuva verkko- ja anturijärjestelmä”), jolla voidaan kerätä eliöitä eri syvyyksistä. Siinä on viisi kauko-ohjauksisesti suljettavaa verkkoa, jotka ovat kiinni samassa kehikossa. MOCNESS lasketaan ensin 5?000 metrin syvyyteen, jossa avataan ensimmäinen verkko. Sitten pyydys nostetaan 4?000 metriin, missä ensimmäinen verkko suljetaan ja toinen verkko avataan. Näin saadaan koottua kuhunkin verkkoon juuri tietyssä syvyydessä eläviä lajeja.

Nopeaa toimintaa kylmäkontissa

Kun eliöt on saatu ylös, on toimittava nopeasti. Syvänmeren lajit eivät yleensä selviä hengissä pinnalla, mutta ne voivat pysyä elossa jonkin aikaa, jos ne saadaan pian siirrettyä säiliöön, jossa on kylmää merivettä. Sitten on valokuvaaja Solvin Zanklin vuoro ottaa eliöt käsittelyyn.

Zankl on kehittänyt oman tekniikan, jolla eliöitä voidaan kuvata mikroskoopissa vahingoittamatta niitä. Näin saadaan tallennettua pienimmätkin yksityiskohdat. Kuvausstudiona toimii laivan kannelle pystytetty kylmäkontti.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: