Kasvikunnan pitkäikäisimmät

Pitääkö paikkansa, että jotkin kasvit voivat elää yli 10 000 vuotta? Mihin kasvien poikkeuksellinen pitkäikäisyys perustuu?

tiistai 1. syyskuuta 2009

Kasvien ikää määritettäessä on erotettava kasviyksilöt ja niin sanotut kloonit. Kasviyksilö on eliö, jolla on tietynmittainen kehityskierto. Kehityskierrolla tarkoitetaan tapahtumasarjaa, jossa lajia edustava yksilö kehittyy yksisoluisesta vaiheesta lisääntyväksi ja päätyy luonnolliseen kuolemaan. Eläinten kohdalla vastaavaa tapahtumasarjaa kutsutaan yleensä elinkierroksi eli elämänkaareksi. Klooni on perintötekijöiltään samanlaisten eliöiden tai solujen muodostama ryhmä eli populaatio, joka polveutuu yhdestä kantasolusta tai -yksilöstä suvuttomasti lisääntymällä. Kloonin perintötekijöissä voi tapahtua mutaatioita, jotka aiheuttavat siinä geneettistä erilaistumista. Kasviklooneille on ominaista kloonileviäminen, kuten tunturikoivikon leviäminen juuriston avulla. Kasvikunnassa on paljon ns. kerrannaiseliöitä, jotka koostuvat useista erillisistä mutta elimellisessä yhteydessä toisiinsa olevista rakenneyksiköistä. Tyypillisiä kerrannaiseliöitä ovat pensaat ja puut, joiden rakenneyksiköitä ovat versot ja oksat. Ne pystyvät yleensä suvulliseen lisääntymiseen. Jos rakenneyksikön yhteys yhdyskuntaan katkeaa, se voi kehittyä itsenäiseksi yksilöksi. Kloonit elävät yleensä kasviyksilöitä kauemmin. Puista pitkäikäisimmiksi on todettu pohjoisamerikkalaiset Pinus longaera -lajin männyt, joista vanhimpien iäksi on määritetty noin 6000 vuotta. Tosin erään Kaliforniassa kasvavan jättiläispunapuuyksilön otaksutaan olevan noin 12 000 vuotta vanha. Kasvikloonien joukosta on löydetty sitäkin iäkkäämpiä populaatioita. Esimerkiksi joidenkin vatukoiden suvun kasvien ja kreoottipensaiden esiintymien iäksi on arvioitu jopa 20 000 vuotta.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: