Kaikki kasvit eivät ole jäyhiä jököttäjiä

Joillakin kasveilla esiintyy muitakin kuin tuulen aiheuttamia liikkeitä. Miten kasvi voi muuttaa osiensa asentoa?

tiistai 1. syyskuuta 2009

Mielikuva kasveista staattisina eliöinä ei ole aivan totuudenmukainen, vaikka aktiiviset ja tarkoitukselliset liikesarjat ovat ominaisia ennen kaikkea ihmiselle ja eläimille. Niihin verrattaviin toimintoihin pystyvät myös monet kasvit. Jos on tutustunut kasveihin vain päällisin puolin, voi helposti luulla, että niiden ainoita liikkeitä ovat kasvuun perustuva koon ja muotojen muutos ja huojuminen tuulessa. Osalla kasveista esiintyy enemmän tai vähemmän säännöllisiä asennonvaihdoksia, joissa joko koko kasvi tai sen osa muuttaa muotoaan tai suuntaansa. Niitä voi verrata vaikkapa jalan kävelyn aikaiseen liikerataan. Kasvien liikkeet eivät tietenkään perustu lihastoimintaan, vaan niiden taustalla on kasvisolukoissa eri nopeudella tapahtuvat kemialliset ja rakenteelliset muutokset. Hidas liike johtuu useimmiten solujen jakautumisesta. Kasvi tai sen osa taipuu, kun ulkoreunan solut kasvavat tietyltä matkalta sisäreunan soluja nopeammin. Tämä selittää vaikkapa lihansyöjäkasvi kihokin lehden kääntymisen pikkuhiljaa tahmeisiin limapisaroihin tarttuneen hyönteisen ympärille. Sen sijaan toinen lihansyöjäkasvi kärpäsloukku pystyy paljon nopeampiin liikkeisiin. Kärpäsloukun liikkeitä ja niiden taustamekanismeja on tutkittu paljon. Niistä on selvinnyt, että sulkeutuessaan kärpäsloukku pumppaa kaliumioneja saalistuksessa keskeisten ketunrautoja muistuttavien lehtiensä ulkopinnan soluihin. Kaliumionivirta muuttaa ulkopinnan solujen pH-arvoa, mistä puolestaan seuraa osmoottisen paine-eron kasvaminen solukon eri osien välillä. Sen vaikutuksesta sisäpinnan soluista siirtyy nopeasti paljon vettä ulkopinnan soluihin. Lopputuloksena on lehden taipuminen jo muutamassa sekunnissa. Valon määrään ja lämpötilaan liikkeillä reagoivat kasvit noudattavat rytmejä. Esimerkiksi voikukan mykerö sulkeutuu yöksi ja avautuu päiväksi. Näin voikukan liikkeellä voidaan sanoa olevan vuorokausirytmi.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: