Älyttömät kasvit

Köynnöskasvini näyttävät aina löytävän hyvän kiinnittymiskohdan. Perustuuko paikan valinta jonkinlaiseen älykkyyteen?

tiistai 1. syyskuuta 2009

Kasveilla ei ole hermostoa eikä aistimia käsitteiden perinteisessä merkityksessä, mutta niillä on rakenteita, joilla ne pystyvät ”havaitsemaan” valoa, lämpöä ja ympäristönsä fyysisiä ominaisuuksia. Ihminen voi nähdä esimerkiksi köynnöskasvien tavassa vallata uusia alueita älyllisyyttä, mutta todellisuudessa kasvit eivät toimi edes vaistonvaraisesti vaan täysin tiedostamattomasti. Valtaosa kasveista on omavaraisia eliöitä. Ne pystyvät käyttämään hyväkseen valoa yhteyttämiseksi kutsutussa prosessissa. Siinä hiili muuttuu valoenergian vaikutuksesta hiilihydraateiksi. Tämä selittää ns. fototropismin: kasvin verso kääntyy yleensä valoa kohti, kun taas juuret kääntyvät valosta poispäin. Kasvien lankamaiset kiipimä- ja tarttumaelimet, kärhet, voivat huojua pitkään vapaina ennen kuin ne osuvat kohtaan, josta ne saavat otteen.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: