Kaasukuplat karsivat kalakantaa Afrikassa

Rikkivety tukehduttaa miljardeja kaloja Namibian rannikolla

tiistai 1. syyskuuta 2009

Merenpohjasta nousevat rikkivetykuplat verottavat kalakantaa Etelä-Atlantilla. Rikkivetypurkaukset ovat niin laajoja, että ne näkyvät satelliittikuvissa. Aiemmin oletettiin, että purkaukset ovat vaatimattomia ja harvinaisia, mutta eteläafrikkalaisen Kapkaupungin yliopiston tutkijan Scarla Weeksin johtaman selvityksen mukaan mittavia purkauksia esiintyy jopa yhdeksän kertaa vuodessa. Vuonna 2001 suurin purkaus ulottui 22 000 neliökilometrin alueelle. Myrkyllisiä kaasupurkauksia esiintyy Namibian ja Etelä-Afrikan tasavallan rannikolla. Nämä vesialueet ovat suotuisten merivirtojen ansiosta erittäin kalaisia. Merivirrat nostavat pintaan runsaasti piilevää, jota eläinplankton käyttää ravinnokseen. Eläinplankton puolestaan on monien kalojen ja äyriäisten ravintoa. Eläinplankton ei kuitenkaan saa syödyksi kaikkea piilevää, vaan suuri osa siitä vajoaa kuoltuaan pohjaan ja kerrostuu. Levien mädäntyessä syntyvä rikkivety kerääntyy taskuiksi, joista aika ajoin purkautuu suuria kuplia. Kuplat imevät happea merivedestä, jolloin kerralla voi tukehtua miljardeja kaloja. Usein kalat ja muut merieläimet pakenevat kuplien tieltä joukoittain rannalle. Nyt tarkoituksena on kehittää menetelmä kaasupurkauksien ennustamiseksi, jotta kalastajille voidaan tiedottaa niistä ajoissa.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: