Lumifakta lumipallo

11 yllättävää faktaa lumesta

Mitä lumi on? Onko olemassa kahta samanlaista lumihiutaletta? Opi lisää lumesta ja lue, miten lumivyöryt syntyvät ja milloin syntyy täydellinen lumipallo.

tiistai 22. syyskuuta 2015 teksti Karen Grubbe

1. Lumihiutaleessa voi olla sata kidettä

Mitä lumi on? Lunta syntyy kun vesihöyry muuttuu kylmässä lämpötilassa jääksi. Vesihöyryn jäätyessä jäähiukkasista kasvaa jääkiteitä ja niistä rakenteeltaan kuusikulmaisia lumikiteitä.

Lumikiteiden muoto vaihtelee lämpötilan, ilman kosteuden, tuulen ja muiden fysikaalisten olosuhteiden mukaan. Lämpötilasta riippuen kiteet muodostavat vähintään 80 erilaista muotoa, esimerkiksi jääneulasia, prismoja ja pylväitä tai tähti-, levy- ja pensaskiteitä. Kiteet liittyvät toisiinsa, kunnes niistä tulee niin raskaita, että ne putoavat maahan lumihiutaleina. Yleensä hiutaleet leijailevat 5 kilometrin tuntinopeudella.

Yhdessä lumihiutaleessa voi olla jopa sata lumikidettä, ja sen halkaisija voi olla 2,5 senttiä.

2. Maailman suurimman lumihiutaleen halkaisija oli 38 senttiä

Guinnessin ennätystenkirjan mukaan maailman suurin lumihiutale satoi maahan myrskyssä Yhdysvalloissa Montanan osavaltion Fort Keoghissa tammikuussa 1887.

Kertoman mukaan lumihiutaleen halkaisija oli 38 senttiä, eli se oli suunnilleen yhtä iso kuin rantapallo.

3. Lämpö kasvattaa lumihiutaleiden kokoa

Mitä kylmempi pilvi on, sitä pienempiä ovat lumikiteet. Kuva: Shutterstock

Jääkiteitä syntyy, kun vettä sisältävien pilvien lämpötila laskee nollan alapuolelle. Vesimolekyylin rakenteesta johtuen jääkiteet muodostavat melkein aina symmetrisiä, kuusikulmaisia muotoja. Yksittäisten kiteiden ulkomuoto riippuu ilman lämpötilasta ja kosteudesta.

Mitä kylmempi pilvi on, sitä vähemmän siinä on vesihöyryä, joten lumikiteistä tulee pieniä. Ja päinvastoin: jos pilven lämpötila on korkea, kiteet kasvavat, koska pilvessä on paljon vesihöyryä.

4. Kaksi samanlaista lumihiutaletta voi olla olemassa

1800-luvun lopulla, kun tutkijat alkoivat kiinnostua lumihiutaleista, he hämmästyivät, miten monenmuotoisia hiutaleet ovat.

Havainnosta seurasi olettamus, että kahta samanlaista lumihiutaletta ei olisi olemassa. Vuonna 1988 yhdysvaltalaiset meteorologit todistivat kuitenkin, että kyseessä on myytti, sillä he löysivät kaksi identtistä hiutaletta. Lumihiutaleita on siis monenlaisia, mutta mahdollisuudet näyttävät silti olevan rajallisia.

On mahdollista, että pienet, vain muutamasta vesimolekyylistä koostuvat yksittäiset lumikiteet ovat samanlaisia. Useista lumikiteistä koostuvissa lumihiutaleissa on yleensä kuitenkin niin paljon molekyylejä, että kahden identtisen hiutaleen muodostumista pidetään hyvin epätodennäköisenä.

5. Nolla-asteisesta lumesta tulee täydellisiä lumipalloja

Lumipallon ominaisuudet riippuvat olosuhteista, joissa lumipallo tehdään.

Pakkaslumessa on vain vähän vettä, joten lumipalloista tulee epätasaisia. Nolla-asteisessa tai sitä lämpimämmässä lumessa sen sijaan on runsaasti vettä, joten siitä on helpompaa tehdä pallo. Täydellinen lumipallo syntyy siis noin nolla-asteisesta lumesta.

Historian laajin lumipallosota käytiin 2013 Yhdysvalloissa Seattlessa. Siellä 5 834 ihmistä heitteli lumipalloja, joiden yhteenlaskettu paino oli huimat 74 tonnia.

6. Lumipallo johti verilöylyyn

Yhdysvalloissa lumipallo aiheutti niin kutsutun Bostonin verilöylyn 5. maaliskuuta 1770.

Tapahtuma sai alkunsa siitä, kun brittisotilas löi häntä ärsyttänyttä nuorta poikaa. Poika ystävineen ryhtyi heittelemään sotilaita lumipalloilla, jääklönteillä ja jätteillä.

Joukkoon liittyi nopeasti lisää ihmisiä, jotka heittivät jäänkappaleita ja kiviä kohti sotilaita. Brittisotilaat eivät tehneet vastarintaa, mutta kun yhteen sotilaaseen osui puunkappale, tämä kaatui ja hänen kiväärinsä laukesi vahingossa. Paniikki levisi väkijoukkoon, ja sotilaat alkoivat ampua ihmisiä kohti.

Verilöylyssä kuoli viisi ihmistä, kuusi haavoittui.

7. Näin syntyy lumivyöry

Laskettelija voi laukaista lumivyöryn, jos rinteen lumi on epävakaata. Kuva: Shutterstock

Lumivyöry syntyy, kun rinteessä vallitseva tasapaino häiriintyy. Normaalioloissa ylin kerros on suhteellisen hyvin kiinni vanhassa lumessa, ja silloin lumikerrokset luovat hyvän alustan laskettelijoille. Alimpana on raskas, pakkautunut vanha lumi, ylimpänä taas vastikään satanut lumikerros.

Rinteillä painovoima vetää luonnollisesti lunta alaspäin. Painovoima vaikuttaa eniten uuteen lumeen, joka ei vielä ole ehtinyt pakkautua. Alin lumikerros on hyvin kiinni kalliossa, mutta ylintä lumikerrosta pidättelee rinteellä vain lumikerrosten välinen kitka.

Jos alempi lumikerros on jostain syystä kevyempää kuin ylin, painovoiman ja kitkan välinen tasapaino häiriintyy. Silloin pienikin muutos olosuhteissa –esimerkiksi laskettelija – saattaa aiheuttaa lumivyöryn.

Historian tuhoisin lumivyöry sattui Italian Alpeilla 1916. Tuolloin surmansa sai noin 10 000 ihmistä.

8. Ennätyksellinen lumiveistos painoi kuusi tonnia

Lumiukosta on mainintoja jo 1380-luvulta, mutta luultavasti lumiukkojen tekeminen on sitäkin vanhempaa perua. Suurin tähän mennessä rakennettu lumiukko oli 37 metriä korkea. Se tehtiin Yhdysvalloissa Mainen osavaltiossa vuonna 2008. Ukon muotoiluun kului kuukausi, ja siihen tarvittiin kuusi tonnia lunta. Ennätyksellinen lumiukko oli muuten lumiakka.

9. Lumi tappoi 4 000 ihmistä

Helmikuussa 1972 lumimyrsky riehui Iranissa. Kuusi päivää kestänyt myrsky toi paikoin mukanaan jopa 7,9 metriä lunta. Monet kylät ja niiden asukkaat jäivät kokonaan lumen alle.

10. Jääkiteet tekevät lumen valkoiseksi

Lumi on valkoista, koska lumessa on paljon pintoja, joista auringonvalo voi heijastua. Kun auringonvalo osuu kiteeseen, valo muuttaa suuntaansa. Säteilyn eri aallonpituuksia heijastuu siis pois lumesta suunnilleen saman verran, kuin lumeen on osunut säteilyä.

11. Valkean joulun mahdollisuus

Saadaanko tänä vuonna valkea joulu? Pysyykö itsenäisyyspäivänä satanut lumi maassa jouluun asti? Joulukuun tärkein puheenaihe tuntuu joka vuosi olevan valkea joulu.

Suomessa sisämaassa Ilmatieteen laitoksen mukaan keskimäärin kaksi kolmesta joulusta on valkeaa, saaristossa vain joka toinen. Yleensä Pohjois-Suomessa on jouluna lunta noin 40 senttiä, Keski-Suomessa 30 senttiä ja Etelä-Suomessa 5–10 senttiä.

Valkean joulun määritelmä vaihtelee maittain. Esimerkiksi Yhdysvalloissa lunta pitää olla joulupäivän aamuna kello 7.00 vähintään 2,5 senttiä, ennen kuin joulua voidaan kutsua valkeaksi.

Paljon lunta tulevaisuudessa

Jotkin merkit viittaavat siihen, että valkean joulun mahdollisuus kasvaa tulevaisuudessa. Tutkijat nimittäin olettavat, että lähivuosina on luvassa entistä kylmempiä talvia, äärimmäisiä lämpötilanvaihteluja ja todella paljon lunta. Tutkimusten mukaan kylmää valuu pois Arktiksen alueelta, mikä vaikuttaa koko maapallon ilmastoon.

Lue ajatuksia herättävä artikkeli tästä:

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: