Merenpinnan nousu kiihtyy

Uutisissa kerrotaan tuon tuosta, että merenpinta nousee sitä mukaa kuin mannerjäätiköt sulavat. Joko nousun voi havaita ja mihin se voi johtaa?

tiistai 1. syyskuuta 2009

Vuoden 1900 jälkeen merien vedenkorkeus on kohonnut 10–20 senttiä. Pelkästään vuosina 1993–2003 nousu oli kolme senttiä. Vedenkorkeus tietyssä paikassa vaihtelee luonnostaan vuodesta toiseen, mutta satelliittimittausten perusteella näyttää jokseenkin varmalta, että maailman mittakaavassa vedenkorkeus on kohonnut, vaikkakin nousu jakautuu epätasaisesti merivirtojen ja lämpötilan vaihteluiden takia. Eniten vesi on noussut Länsi-Tyynellämerellä. Selvä enemmistö tutkijoista on vakuuttunut siitä, että merenpinnan kohoaminen on seurausta maailman ilmaston lämpenemisestä johtuvasta jäätiköiden sulamisesta. Samalla kun meriin tulee lisää vettä, niissä ennestään oleva vesi laajenee lämmetessään. YK:n hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC on ennustanut, että merenpinnan taso nousee vuoteen 2100 mennessä 12–88 senttiä. Lopullinen luku riippuu siitä, miten paljon kasvihuonekaasujen päästöjä onnistutaan rajoittamaan, mutta joka tapauksessa kohoaminen todennäköisesti jatkuu vielä vuoden 2100 jälkeenkin. Jos ennustukset toteutuvat, miljoonat ihmiset menettävät kotinsa tulvien takia. Pahimmassa vaarassa ovat Bangladeshin kaltaiset alavat alueet. Vaikutukset tuntuisivat myös muun muassa Lontoossa, Kalkutassa ja New Yorkissa.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: