Ranskalainen Joseph Fourier pääsi 1820-luvulla jyvälle lämpöä pidättävästä kasvihuoneilmiöstä.

© Nasa

Kasvihuoneilmiö havaittiin 200 vuotta sitten

Maan ilmakehä imee lämpöä. Sen tutkijat ovat tienneet jo 200 vuotta, mutta ensimmäiset varoitukset ihmisen vaikutuksesta ilmastoon saatiin vasta sata vuotta myöhemmin.

sunnuntai 24. syyskuuta 2017

Kasvihuoneilmiöstä pääsi perille ranskalainen matemaatikko ja fyysikko Joseph Fourier vuonna 1824. 

>> Planeettamme tilasta saat lisätietoa Tieteen Kuvalehden teemanumerosta ”Maan todellinen tila”.

Fourier havaitsi, että ilmakehän kaasut imevät lämpösäteilyä, jonka taustalla on auringonvalon energia. Auringon lyhytaaltoinen säteily pääsee käytännössä esteettä ilmakehän kerrosten läpi Maan pinnalle.  

Maassa säteily muuttuu lämmöksi, joka heijastuu takaisin lämpösäteilynä. Lämpösäteily on infrapuna-alueella, jonka aallonpituus on pidempi kuin valon. Ilmakehän kaasut imevät itseensä avaruuteen heijastuvaa pitkäaaltoista säteilyä. 

Kyseessä on sama ilmiö kuin kasvihuoneessa, jonka lasit päästävät valon sisään, mutta eivät päästä lämpöä ulos. 


Tutkija varoitti ihmisen vaikutuksesta 

Irlantilainen fyysikko John Tyndall osoitti vuonna 1864, että vesihöyry ja hiilidioksidi sitovat säteilyä tehokkaasti.

Seuraava askel matkalla kohti modernia ilmastotiedettä otettiin vuonna 1896, kun ruotsalaiskemisti Svante Arrhenius määritti vesihöyryn ja hiilidioksidin lämpösäteilyominaisuudet.

Lisäksi Arrhenius tutki, onko Maan keskilämpötilan vaihtelu riippuvuussuhteessa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen. Arrhenius epäili ensimmäisenä vuonna 1904, että ihmiskunta vaikuttaa Maan ilmastoon.  

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: