Ihosta syntyi silmä

Sisiliskon päälaen silmä valottaa näköaistin evoluutiota

tiistai 1. syyskuuta 2009

Selkärankaisten silmän kehitys alkeellisista näköelimistä on ollut evoluutiobiologian suuria avoimia kysymyksiä. Yhdysvaltalaisen Johns Hopkinsin yliopiston tutkijat uskovat löytäneensä valaistusta asiaan sisi-liskon kolmannesta silmästä. Se saattaa olla silmän evoluutioketjun puuttuva rengas. Monilla matelijoilla on ihossaan valoherkkiä soluja. Sisiliskolla ne muodostavat varsinaisten silmien välissä olevan niin sanotun päälaensilmän, jossa on alkeellinen linssi ja verkkokalvo. Kolmannen silmänsä avulla sisilisko aistii vuorokaudenajan vaihtelun, jotta se voi säädellä ruumiinlämpöään. Chih-Ying Sun johtama tutkijaryhmä löysi päälaensilmästä kahdenlaisia proteiineja, joista toiset reagoivat siniseen ja toiset vihreään valoon. Näitä proteiineja on myös nisäkkäiden silmissä. Lisäksi silmässä on niin sanottua G-proteiinia, jota tavataan myös kampa-simpukoiden valoherkissä soluissa. Avainasemassa on juuri G-proteiini, koska sitä esiintyy sekä selkärangattomien että selkärankaisten lajien näköelimissä. Tutkijat olettavat, että näiden eläinryhmien yhteinen kantamuoto on katsellut maailmaa sisiliskon päälaensilmän kaltaisella näköelimellä.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: