Hyönteisten happihuokoset

Suurin hyönteinen, minkä tunnen, on sudenkorento. Miksi kaikki hyönteiset ovat niin pieniä?

tiistai 1. syyskuuta 2009

Sauvasirkka voi kasvaa yli 50 cm pitkäksi, ja suurimman perhosen siivenkärkien väli saattaa olla 30 cm. Kookkain tunnettu hyönteinen eli noin 300 miljoonaa vuotta sitten kivihiilikaudella. Se oli sudenkorento, jonka siipien kärkiväli oli peräti 75 cm. Siitä huolimatta hyönteiset ovat pieniä verrattuna muihin eläimiin. On vaikeaa arvioida, kuinka suureksi hyönteiset voisivat suotuisissa olosuhteissa kasvaa, mutta kivihiilikauden sudenkorento lienee jo koetellut äärirajoja. Se, ettei hyönteisten koko voi missään tapauksessa kasvaa yhtä suureksi kuin kookkaiden nisäkkäiden, johtuu niiden hapenottojärjestelmästä. Hyönteisillä ei yleensä ole keuhkoja eikä kiduksia, kuten selkärankaisilla, vaan ne saavat hengitysilmaa keski- ja takaruumiissa olevista huokosista. Ilma leviää ympäri kehoa niiden sisällä olevia ilmaputkia eli trakeoita pitkin. Järjestelmä toimii hyvin, mikäli kehon mittasuhteet ovat niin pienet kuin hyönteisillä. Ilma siivilöityy kehoon itsekseen eikä lihasten pumppaamana niin kuin keuhkoihin. Se ei ole silti kovin tehokas tapa ottaa happea, joten se sopii lajeille, joiden hapenkulutus on suhteellisen pieni.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: