Elinalueet

  • Sivu 1 / 27Seuraava
  • Japanin järistys ravisteli Antarktista

    26.01.2012.

    Vuonna 2011 Japanissa sattunut voimakas maanjäristys irrotti Antartiksen jääpeitteestä jäävuoria.

  • Katso kuvat: Africa by night

    16.01.2012.

    Monet savannin eläimet virkistyvät vasta sitten, kun ilta pimenee. Katso upeita kuvia afrikkalaisten nisäkkäiden yöelämästä.

  • Katso kuvat: Merien salatut elämät

    28.11.2011.

    Kaikkiaan 2 700 tutkijaa 80 maasta on kymmenen viime vuoden aikana kerännyt tietoja merien eliöistä. Hankkeessa on löydetty tuhansia uusia lajeja.

  • Kallio puhkesi kukkimaan

    TK nr. 15/2011 s. 66-71.

    1800-luvun alkupuolella brittilaivasto kaipasi kipeästi uutta tukikohtaa Atlantille. Tuliperäinen Ascension sopii tarkoitukseen täydellisesti sijainniltaan mutta oli liian karu asuttavaksi pysyvästi. Ongelman ratkaisi kasvitieteilijä
    Joseph D. Hooker, joka siirsi saareen kasveja eri puolilta maailmaa. Muutamassa vuosikymmenessä saari alkoi kukoistaa.

  • Superaivot minikoossa

    Koko ei ratkaise, ei ainakaan silloin, kun kyse on aivoista. Vaikka hyönteisillä on nuppineulan pään kokoiset
    aivot, ne selviävät ongelmitta
    mutkikkaista tehtävistä: ne
    löytävät tiensä kotiin tuhansien kilometrien päästä, kykenevät rekisteröimään ultraviolettivaloa, tunnistavat toisia
    yksilöitä, osaavat erottaa
    symmetriset kuviot
    epäsymmetrisistä ja
    pystyvät elämään
    yhteisössä, jossa
    jaetaan tietoa toisille
    jäsenille ja tehdään
    päätöksiä yhdessä.

  • Herkkua hyönteisistä

    Hyönteiset ovat täyttä
    ravintoa. Niissä on runsaasti proteiinia ja muita ravitsevia aineita. Ruoan tuottaminen niiden avulla rasittaa
    ympäristöä vähemmän kuin karjatalous. Costa Ricassa Keski-Amerikassa tutkitaan,
    miten hyönteiset saataisiin
    osaksi ruokavaliota.

  • Käytä hiirtä: Koralliriutat numeroina

    14.06.2011.

    Vedenalaisilla riutoilla esiintyy 2 500 korallieläinlajia. Niillä viihtyvät myös lukuisat kalat.

  • Ikä ei ole este

    Yhä useammat naiset heräävät lastentekoon niin myöhään, että raskaaksi tuleminen on jo vaikeaa. Nyt on havaittu, että naisten ja sukkulamatojen hedelmällisyyteen liittyy yhteisiä tekijöitä. Uusi tieto voi auttaa naisia tulemaan raskaaksi entistä myöhempään.

  • Elämä palaa meriin nopeasti

    26.04.2011.

    Vedenalainen tulivuorenpurkaus voi tuhota laavavirroillaan merenpohjan eliöt. Muutaman kuukauden kuluttua elämä alkaa kuitenkin palata alueelle.

  • Koralliriutat numeroina

    17.04.2011.

    Vedenalaisilla riutoilla esiintyy 2 500 korallieläinlajia. Niillä viihtyvät myös lukuisat kalat.

  • Sademetsän syvin olemus

    TK nr. 15/2010 s. 28-35.

    Tropiikki kuhisee elämän eri muotoja. Syytä siihen, miksi juuri siellä vallitsevat
    luonnonolot suosivat lajien syntymistä, ei tiedetä, mutta asiasta on tarkoitus ottaa selvää. Kansainvälisessä projektissa lähempään tarkasteluun on päässyt 40 metsää.

  • Tyynimeri numeroina

    17.11.2010.

    Tiesitkö, että Tyynimeri on suurempi kuin kaikki mantereet yhteensä?

  • Meduusojen koekeittiö

    TK nr. 13/2010 s. 28-33.

    Tyynenmeren saarivaltiossa Palaussa luonto on itse rakentanut tutkijoille laboratorion. Viidestä suolajärvestä on tullut merivesiakvaarioita, joissa biologien on helpompi tutkia eri meduusalajeja kuin valtameressä. Tuoreiden tutkimustulosten mukaan meduusat voivat hillitä globaalia ilmastonmuutosta.

  • Luonnossa jyllää vilppi ja petos

    TK nr. 10/2010 s. 34-39.

    Lisää seksiä, ylimääräinen ateria tai ilmainen lapsenvahti. Eläimillä on monta syytä pettää lajitoveriaan, harhauttaa kilpailijaa tai hämätä saalista. Monesti kyky petkuttaa ei anna vain etulyöntiasemaa vaan se on elinehto. Luonnossa oman edun tavoittelu pyhittää kaikki keinot valheellisesta varoitushuudosta tuoksuviin syötteihin ja vale-elinten käyttöön.

  • Maailman suurin lisko

    TK nr. 13/2001 s. 34-41.

    Komodonvaraani on petolisko, joka kelpuuttaa ravinnokseen vain lihaa. Etenkin vanhat yksilöt ovat verenhimoisia tappajia, jotka saalistavat suurriistaa villisioista puhveleihin. Ihmisenkin on syytä pelätä tätä tarujen lohikäärmettä.

  • Sademetsän lajihautomo

    TK nr. 16/2001 s. 22-29.

    Aikaisemmin Etelä-Venezuelan sademetsän keskeltä kohoavia tepuivuoria pidettiin menneen maailman saarekkeina, joissa muualta kadonneet lajit olivat säilyneet turvassa sademetsissä kehittyneiltä kilpailijoiltaan. Nyt näyttääkin siltä, että sademetsien lajirunsaus on tepuivuorilla syntyneen ainutlaatuisen monimuotoisuuden sivutuote.

  • Suistokrokotiili on vaikean lapsuuden koulima vaatimaton peto

    TK nr. 4/2002 s. 34-41.

    Maailman suurin matelija ei nirsoile. Se elää joissa, merissä ja murtovesissä. Ruuaksi kelpaa lintu, kala tai melkein mikä vain. Suistokrokotiili on kärsivällinen ja uuttera, ja sen lapsuus on vaaroja täynnä. Sen julkisuuskuva tosin on kärsinyt satunnaisesta ihmissyönnistä.

  • Kohti uusia viileämpiä asuinsijoja

    TK nr. 7/2010 s. 66-71.

    Uhkaavaa ilmastonmuutosta on vaikea päästä karkuun etenkin, jos ei ole jalkoja. Monet lajit ovat kuumuutta paetessaan siirtyneet yhä pohjoisemmaksi, mutta kaikilla siihen ei ole mahdollisuutta. Biologien keskuudessa on siksi virinnyt radikaali idea: moni uhanalainen eläin- ja kasvilaji voisi pelastua, jos ihminen auttaisi sitä muutossa.

  • Sademetsän geenipankki

    TK nr. 5/2001 s. 58-63.

    Laosin sademetsässä sijaitsee eläinpuisto, johon kootuilla eläimillä on tärkeä tehtävä. Puistossa asustavat eläimet ovat geenipankki, jonka avulla sademetsän uhanalaiset lajit pyritään pitämään hengissä parempia aikoja odoteltaessa.

  • Kloonaus uhanalaisten lajien toivo?

    TK nr. 8/2001 s. 44-47.

    Geenitutkijat yrittävät pelastaa uhanalaisia lajeja sukupuutolta. Gaurihärkä on jo kloonattu onnistuneesti lehmän avustuksella, ja nyt suunnitellaan pandan kloonausta. Pandakloonin synnyttäjäksi kaavaillaan mustakarhua. Tulevaisuudessa tavoitteena on elvyttää jo sukupuuttoon kuolleita lajeja.

  • Sivu 1 / 27Seuraava

Miten sydäntaudit saadaan laskuun?

Uusi lehti: Tutkijat ja lääkärit etsivät yhä uusia keinoja taistella sydän- ja verisuonitauteja vastaan. Lue lisää numerosta 3.

Ilmainen näytelehti

Tilaus : Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.

Tilaa uutiskirje

Tilaa Tieteen Kuvalehden uutiskirje

ONGELMA: Mitä haluat kertoa?

Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.

National Geographic

Uusia taustakuvia!

Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.

Etsitkö sopivaa syntymäpäivälahjaa?

Tilaus : Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.

Videoita tieteestä

Päätoimittaja on poiminut netistä mielenkiintoisia esityksiä tieteestä. Tutustu valikoituihin otoksiin!

Gallup