04.04.2012.
Carnegie Airborne Observatory -lentokuvausjärjestelmän avulla on päästy kurkistamaan sademetsän vihreän verhon taakse kasvillisuudessa tapahtuviin muutoksiin.
04.04.2012.
Uusi ilmakuvaustekniikka riisuu sademetsän ja tuottaa upeita kuvia. Tutustu galleriaan.
26.01.2012.
Vuonna 2011 Japanissa sattunut voimakas maanjäristys irrotti Antartiksen jääpeitteestä jäävuoria.
16.01.2012.
Monet savannin eläimet virkistyvät vasta sitten, kun ilta pimenee. Katso upeita kuvia afrikkalaisten nisäkkäiden yöelämästä.
28.11.2011.
Kaikkiaan 2 700 tutkijaa 80 maasta on kymmenen viime vuoden aikana kerännyt tietoja merien eliöistä. Hankkeessa on löydetty tuhansia uusia lajeja.
TK nr. 15/2011 s. 66-71.
1800-luvun alkupuolella brittilaivasto kaipasi kipeästi uutta tukikohtaa Atlantille. Tuliperäinen Ascension sopii tarkoitukseen täydellisesti sijainniltaan mutta oli liian karu asuttavaksi pysyvästi. Ongelman ratkaisi kasvitieteilijä
Joseph D. Hooker, joka siirsi saareen kasveja eri puolilta maailmaa. Muutamassa vuosikymmenessä saari alkoi kukoistaa.
Koko ei ratkaise, ei ainakaan silloin, kun kyse on aivoista. Vaikka hyönteisillä on nuppineulan pään kokoiset
aivot, ne selviävät ongelmitta
mutkikkaista tehtävistä: ne
löytävät tiensä kotiin tuhansien kilometrien päästä, kykenevät rekisteröimään ultraviolettivaloa, tunnistavat toisia
yksilöitä, osaavat erottaa
symmetriset kuviot
epäsymmetrisistä ja
pystyvät elämään
yhteisössä, jossa
jaetaan tietoa toisille
jäsenille ja tehdään
päätöksiä yhdessä.
Hyönteiset ovat täyttä
ravintoa. Niissä on runsaasti proteiinia ja muita ravitsevia aineita. Ruoan tuottaminen niiden avulla rasittaa
ympäristöä vähemmän kuin karjatalous. Costa Ricassa Keski-Amerikassa tutkitaan,
miten hyönteiset saataisiin
osaksi ruokavaliota.
14.06.2011.
Vedenalaisilla riutoilla esiintyy 2 500 korallieläinlajia. Niillä viihtyvät myös lukuisat kalat.
Yhä useammat naiset heräävät lastentekoon niin myöhään, että raskaaksi tuleminen on jo vaikeaa. Nyt on havaittu, että naisten ja sukkulamatojen hedelmällisyyteen liittyy yhteisiä tekijöitä. Uusi tieto voi auttaa naisia tulemaan raskaaksi entistä myöhempään.
26.04.2011.
Vedenalainen tulivuorenpurkaus voi tuhota laavavirroillaan merenpohjan eliöt. Muutaman kuukauden kuluttua elämä alkaa kuitenkin palata alueelle.
17.04.2011.
Vedenalaisilla riutoilla esiintyy 2 500 korallieläinlajia. Niillä viihtyvät myös lukuisat kalat.
TK nr. 15/2010 s. 28-35.
Tropiikki kuhisee elämän eri muotoja. Syytä siihen, miksi juuri siellä vallitsevat
luonnonolot suosivat lajien syntymistä, ei tiedetä, mutta asiasta on tarkoitus ottaa selvää. Kansainvälisessä projektissa lähempään tarkasteluun on päässyt 40 metsää.
17.11.2010.
Tiesitkö, että Tyynimeri on suurempi kuin kaikki mantereet yhteensä?
TK nr. 13/2010 s. 28-33.
Tyynenmeren saarivaltiossa Palaussa luonto on itse rakentanut tutkijoille laboratorion. Viidestä suolajärvestä on tullut merivesiakvaarioita, joissa biologien on helpompi tutkia eri meduusalajeja kuin valtameressä. Tuoreiden tutkimustulosten mukaan meduusat voivat hillitä globaalia ilmastonmuutosta.
TK nr. 10/2010 s. 34-39.
Lisää seksiä, ylimääräinen ateria tai ilmainen lapsenvahti. Eläimillä on monta syytä pettää lajitoveriaan, harhauttaa kilpailijaa tai hämätä saalista. Monesti kyky petkuttaa ei anna vain etulyöntiasemaa vaan se on elinehto. Luonnossa oman edun tavoittelu pyhittää kaikki keinot valheellisesta varoitushuudosta tuoksuviin syötteihin ja vale-elinten käyttöön.
TK nr. 13/2001 s. 34-41.
Komodonvaraani on petolisko, joka kelpuuttaa ravinnokseen vain lihaa. Etenkin vanhat yksilöt ovat verenhimoisia tappajia, jotka saalistavat suurriistaa villisioista puhveleihin. Ihmisenkin on syytä pelätä tätä tarujen lohikäärmettä.
TK nr. 16/2001 s. 22-29.
Aikaisemmin Etelä-Venezuelan sademetsän keskeltä kohoavia tepuivuoria pidettiin menneen maailman saarekkeina, joissa muualta kadonneet lajit olivat säilyneet turvassa sademetsissä kehittyneiltä kilpailijoiltaan. Nyt näyttääkin siltä, että sademetsien lajirunsaus on tepuivuorilla syntyneen ainutlaatuisen monimuotoisuuden sivutuote.
TK nr. 4/2002 s. 34-41.
Maailman suurin matelija ei nirsoile. Se elää joissa, merissä ja murtovesissä. Ruuaksi kelpaa lintu, kala tai melkein mikä vain. Suistokrokotiili on kärsivällinen ja uuttera, ja sen lapsuus on vaaroja täynnä. Sen julkisuuskuva tosin on kärsinyt satunnaisesta ihmissyönnistä.
TK nr. 7/2010 s. 66-71.
Uhkaavaa ilmastonmuutosta on vaikea päästä karkuun etenkin, jos ei ole jalkoja. Monet lajit ovat kuumuutta paetessaan siirtyneet yhä pohjoisemmaksi, mutta kaikilla siihen ei ole mahdollisuutta. Biologien keskuudessa on siksi virinnyt radikaali idea: moni uhanalainen eläin- ja kasvilaji voisi pelastua, jos ihminen auttaisi sitä muutossa.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.