Ruokavalio koitui neandertalilaisten kohtaloksi

Piintyneet lihansyöjät joutuivat pinteeseen, kun perinteinen riista loppui jääkauden alkaessa

Neandertalinihmisten ruokailutottumukset olivat jokseenkin yksipuoliset: lihaa aamulla, lihaa päivällä ja lihaa illalla. Juuri vinoutunut ruokavalio saattaakin olla selitys sille, miksi tämä ihmislaji katosi Euroopasta 28 000 vuotta sitten. Brittiläisten ja yhdysvaltalaisten tutkijoiden mukaan neandertalilaiset joutuivat vaikeuksiin, kun suuret eläimet, kuten mammutit, hevoset ja peurat, joita he olivat tottuneet metsästämään, hakeutuivat muille seuduille jääkauden muuttaessa Euroopan ilmastoa. Oxfordin yliopiston tutkija Paul Pettitt ja yhdysvaltalaisen Washing-ton-yliopiston tutkija Erik Trinkaus St. Paulista ovat analysoineet kahta neandertalinihmisen pääkalloa, jotka on ajoitettu juuri viime jääkauden alkuvaiheeseen. Luiden koostumuksesta voidaan päätellä, mitä ravintoa ihminen tai eläin on käyttänyt. Eläinproteiinin määrää osoittavan typen isotooppi 15:n perusteella neandertalilaisten ravinto näyttää koostuneen 90-prosenttisesti lihasta. Yhtä yksipuolinen ruokavalio on mm. leijonilla ja susilla. Lihapainotteisen ruokavalion ylläpitäminen on edellyttänyt neandertalilaisilta oletettua kehittyneempää teknistä tasoa ja yhteistyökykyä. Todennäköisesti he eivät olleet aivan yhtä kehittyneitä kuin osittain samaan aikaan Euroopassa elänyt nykyihminen Homo sapiens sapiens mutta silti kyllin korkealla tasolla selviytyäkseen niin kauan kuin ilmasto oli lämmin. Kun ensimmäiset neandertalinihmiset ilmaantuivat Eurooppaan noin 300 000 vuotta sitten, jääkausi oli juuri vaihtunut leudompaan kauteen. Euroopassa oli tuolloin laajoja ruohotasankoja, joilla oli runsain mitoin suuria eläimiä. 28 000 vuotta sitten alkoi uusi kylmän ilmaston kausi, ja neandertalilaisten tavanomaiset riistaeläimet tulivat harvinaisemmiksi. Homo sapiens sapiens oli mukautuvaisempi ruokansa suhteen. 32 000 vuotta sitten Eurooppaan saapuneet nykyihmiset söivät lihan ohella kasveja ja paljon kalaa. Tutkijat uskovat, että vaihtelevamman ruokavalionsa ansiosta varhaiset nykyihmiset selviytyivät myös muuttuneissa ilmasto-olosuhteissa.