Elämän kehitys

• •  
  •  
  Sivu 1 / 4Seuraava
• 

  Keinosolu valottaa elämän alkuvaiheita

  30.01.2012.

  Keinosolututkimuksessa tehty läpimurto auttaa selvittämään, miten monisoluinen elämä kehittyi maapallolla.

  Lue lisää

• 

  Atlantin pohjasta piirrettiin kartta

  23.10.2011.

  Osa vedenalaisen vuoriketjun huipuista on tasalakisia.

  Lue lisää

• 

  Bakteerit rakentavat pylväitä jään alla

  02.10.2011.

  Yhdysvaltalaistutkijat ovat löytäneet epätavallista elämää järven pohjasta Antaktiksesta.

  Lue lisää

• 

  Impulsiiviset afrikkalaiset livistivät tiehensä

  TK nr. 13/2011 s. 54-57.

  Nykyihminen kuuluu laajimmalle levinneisiin lajeihin. Lähes seitsemän miljardin yksilömäärä ja melkein koko maapallon käsittävä esiintymisalue todistavat siitä, että Homo sapiens
  on paitsi valloittaja myös sopeutuja. Menestys johtuu monista tekijöistä. Niistä ehkä yllättävimpiä on geenimutaatio, joka on yhdistetty tarkkaavuus- ja ylivilkkaushäiriöön.

  Lue lisää

• 

  Kuollut lisko muni munan

  06.07.2011.

  Nyt tiedetään, mikä erottaa lentoliskonaaraan koiraasta.

  Lue lisää

• 

  Vuoret kasvavat

  TK nr. 3/2003 s. 22-27.

  Uudet senttimetrin tarkat GPS-mittauslaitteet ovat viime vuosina muuttaneet maailman huippujen virallista korkeutta. Suurin osa vuorista on saanut lisää korkeutta verrattuna niihin lukuihin, jotka sadan viime vuoden aikana on kirjattu karttakirjoihin niiden korkeuksiksi.

  Lue lisää

• 

  Näin mitataan vuorten korkeutta

  Mittaustekniikoita on kehitetty vuosituhansien ajan. Nykyään vuoren korkeus voidaan selvittää jopa sentin tarkkuudella.

  Lue lisää

• 

  Lucy kaapi lihat luusta kivellä

  15.12.2010.

  Etiopiassa tehty luulöytö osoittaa, että ihmisen esivanhemmat osasivat käyttää kivityökaluja jo 3,4 miljoonaa vuotta sitten

  Lue lisää

• 

  Happi rytmittää elämän menoa

  TK nr. 3/2009 s. 46-53.

  Eliöiden elinolosuhteisiin maapallolla ovat 3,8 miljardin vuoden aikana vaikuttaneet niin asteroidit, tulivuorenpurkaukset kuin jääkaudet ja muutkin ilmastonmuutokset, mutta mikään niistä ei ehkä sittenkään ole ollut ratkaisevin tekijä. Tärkein elämän kehityksen vaikuttanut seikka näyttää olleen happi ja sen määrän vaihtelu. Maan varhaislapsuudessa 4,5 miljardia vuotta sitten ilmakehässä ja merissä ei ollut happea juuri lainkaan. Kaksi miljardia vuotta myöhemmin yhteyttävät syanobakteerit olivat hapettaneet ilmakehän, ja pian sen jälkeen syntyivät nykyeliöiden kantamuodot, monisoluiset levät. Sen jälkeen evoluutio näyttää polkeneen pitkään paikallaan, kunnes noin 500 miljoonaa vuotta sitten meret ensimmäistä kertaa tulivat happipitoisiksi pohjaa myöten. Silloin syntyivät varsinaiset monisoluiset eläimet. Sen jälkeenkin happi on tahdittanut evoluutiota. Hapen määrän lisääntyminen käynnisti kambrikauden räjähdyksen, joka moninkertaisti eliöstön, ja kun hapen määrä väheni, alkoi hirmuliskojen valtakausi. Kun taas nisäkkäät pääsivät hallitsevaan asemaan, niiden koko suureni ilman happipitoisuuden mukana.

  Lue lisää

• 

  Levät pitivät meret elossa

  12.04.2010.

  Brittitutkijat ovat selvittäneet, miten elämä toipui yllättävän nopeasti miljoonia vuosia sitten sattuneen meteori-iskun jälkeen.

  Lue lisää

• 

  Navat ihmeitä pullollaan

  TK nr. 12/2007 s. 50-53.

  Kylmyys ja pitkä pimeä jakso eivät ole juuri houkutelleet ihmisiä napa-alueille. Viitseliäs pääsee kuitenkin näkemään siellä jotain sellaista, mitä muualla Maassa ei ole tarjolla, kuten valtavia jäätiköitä, häikäiseviä valoilmiöitä ja vanhimpia jälkiä elämästä maapallolla.

  Lue lisää

• 

  Akkutehoa aavikolta

  TK nr. 2/2011 s. 70-73.

  Etelä-Amerikan laajat suolatasangot kätkevät
  alleen maailman suurimmat litiumesiintymät.
  Tätä kevyttä metallia käytetään muun muassa akuissa, ja siksi sen kysyntä kasvaa nopeasti. Markkinoita hallitsevat kolme Etelä-Amerikan
  valtiota laajentavat kilvan tuotantoaan.

  Lue lisää

• Leakeyn perhe ihmiskunnan alkukodissa

  TK nr. 8/2001 s. 71-74.

  Louis ja Mary Leakey alkoivat olla
  pakkotilanteessa: rahat olivat käymässä vähiin ja rahoittajat vaativat näkyviä tuloksia. Sitten onni potkaisi yllättäen. Maasta pilkisti jotakin kiinnostavaa...

  Lue lisää

• 

  Luonnonoikut

  TK nr. 12/2002 s. 56-59.

  Kiipeileviä rapuja, liiteleviä käärmeitä, sukeltavia lintuja... Kilpailu ravinnosta ja elintilasta pakottaa osan eläinlajeista liikkumaan tavalla, jota ei voi pitää niille kaikkein luontaisimpana. Rajojen rikkominen on niille elinehto.

  Lue lisää

• Leguaani sekoittaa evoluutioteorian

  TK nr. 1/2004 s. 18.

  Lue lisää

• 

  Ihmisen ja simpanssin eroa edelsivät pitkät jäähyväiset

  TK nr. 1/2007 s. 40-47.

  Vaikka ihminen ja simpanssi ovat nykyään selvästi eri lajeja, niillä on pitkä yhteinen historia. Ihmisen
  lähimmän eläinsukulaisen genomi ja Afrikassa
  savannilta löydetyt hampaat viittaavat siihen, että
  ihminen eriytyi omaksi lajikseen hitaasti. Serkukset viihtyivät luultua kauemmin toistensa seurassa.

  Lue lisää

• 

  Ihmisliha maittoi muinaispedoille

  TK nr. 1/2003 s. 64-65.

  Hammasfossiilien kemiallinen analyysi osoittaa, että pedot käyttivät ravinnokseen
  myös nykyihmisen varhaisia esivanhempia. Ehkä kokemus saaliina olemisesta selittää mm. vaistomaiset pelot sekä kielen ja sosiaalisten taitojen kehittymisen.

  Lue lisää

• Uusia lajeja syntyy pikavauhtia

  TK nr. 2/2001 s. 36-39.

  Perinteisen käsityksen mukaan lajien kehittyminen on hidas prosessi, joka kestää tuhansia ellei satojatuhansia vuosia. Nyt on saatu näyttöä siitä, että lajiutuminen voi tapahtua selvästi lyhyemmässä ajassa.

  Lue lisää

• Huolehtivaiset neandertalinihmiset

  TK nr. 3/2002 s. 16.

  Lue lisää

• Darwin epäröi teoriansa julkaisemista

  TK nr. 3/2001 s. 69-72.

  Vuonna 1831 Charles Darwin sai paikan luonnontutkijana
  Beagle-laivalla, joka teki viiden vuoden purjehduksen maailman ympäri. Matkalla Darwin keräsi aineistoa teoriaansa varten, mutta vasta 28 vuotta myöhemmin hän julkaisi teoksen, joka muutti monien maailmankuvan.

  Lue lisää

• Sivu 1 / 4Seuraava