Sokeat äyriäiset viihtyvät Kanarialla

Tuntemattomia eliölajeja etsivä biologi ei ehkä ensimmäisenä suuntaa Kanarian­saarille. Kannattaisi kyllä. Saksalaisista, espanjalaisista ja yhdysvaltalaisista tutkijoista koostuva ryhmä löysi lomasaarena tunnetun Lanzaroten edustalta vedenalaisesta käytävästä aiemmin tuntemattoman äyriäislajin.

Speleonectes atlantida -nimen saanut äyriäinen löydettiin merenpohjassa olevasta käytävästä, joka syntyi noin 20 000 vuotta sitten, kun saaren tulivuori Monte Corona purkautui. Tulivuoresta valunut laava muodosti pohjaan onton laavakasauman. Noin 1 500 metriä pitkä Túnel de la Atlántida eli Atlantin tunneli on pisin tunnettu vedenalainen laavakäytävä.

Äyriäisella on päässä antennit

Uusi laji muistuttaa ulkonäöltään lähinnä tuhatjalkaista. Se on 10–20 millimetriä pitkä, eikä sillä ole silmiä. Laavakäytävässä on pilkkopimeää, joten näköaistille ei ole käyttöä. Sen sijaan äyriäinen luotaa ympäristöään päässään olevilla antenneilla ja muualla ruumiissa olevilla tuntokarvoilla.

Raajoillaan se pyydystää ruoakseen muita laavakäytävän eliöitä. Pimeässä ei kannata nirsoilla ruoan suhteen. Siksi Speleonectes atlantida käyttää ravinnokseen myös raatoja ja vedestä siivilöimiään pikkueliöitä. Myös lisääntymiskumppanin löytäminen voi olla vaikeaa pimeässä, ja siksi äyriäisellä on sekä naaraan että koiraan sukuelimet.

S. atlantida ja samasta käytävästä löydetty S. ondinaella kuuluvat Remipedia-luokkaan eli airojalkaisiin, joita ennen tunnettiin vain Karibianmeren luolista. Lanzaroten ja Karibian lajeilla oli ilmeisesti yhteinen kantamuoto silloin, kun Afrikan ja Amerikan laatat olivat yhdessä.