Miksi metsä ei ole sininen?

On totta, että sininen on luonnossa muita värejä harvinaisempi, vaikka sitäkin toki esiintyy muun muassa kukkien terälehdissä, marjoissa ja lintujen höyhenistössä.

Puiden ja muiden yhteyttävien kasvien lehdet ovat kesällä vihreitä, koska ne sisältävät fotosynteesissä tarvittavaa klorofylliä eli lehtivihreää, joka absorboi valon siniset ja punaiset aallonpituudet ja heijastaa vain vihreät. Lehtien muut väriaineet jäävät lehtivihreän peittoon. Lehtivihreä on tär­keää myös siksi, että se sisältää kasveille välttämättömiä aineita, kuten typpeä.

Lehtivihreä siirtyy juuriin

Kun yhteyttäminen lakkaa päivien lyhentyessä ja sään kylmetessä, kasvit alkavat siirtää lehtivihreää talteen juuriinsa. Lehtivihreän vähetessä tulevat esiin lehtien muut väriaineet, kuten keltaiset karotenoidit ja punaiset antosyaanit.

Punaisten ja keltaisten väriaineiden merkityksestä ei ole varmuutta. Norjassa tunturikoivulla tehdyissä tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että ne suojaavat puita niihin syksyllä munivilta tuhohyönteisiltä. Toisaalta on esitetty, että puu viestii ruskaväreillään hyönteisille, että se on kuolemassa eikä siihen kannata laskea munia. On myös esitetty, että punaiset antosyaanit suojaavat lehtiä ennenaikaiselta paleltumiselta tai auringon ultraviolettisäteiltä.

Kaikkien puiden ei tarvitse säästää lehtivihreäänsä kevääksi. Esimerkiksi harmaa- ja tervaleppä saavat riittävästi typpeä juuristossaan eläviltä bakteereilta. Niinpä ne karistavat lehtensä vihreinä.