Meribiologi tutkii salaperäistä jättiläistä

Valashain kohtaaminen Australian länsirannikon edustalla muutti meribiologi Brad Normanin elämän. Hän vaikuttui näkemästään niin, että on sittemmin omistanut suuren osan ajastaan valashaiden tutkimiselle.

Valashai on maailman suurin kala. Se voi kasvaa lähes linja-auton kokoiseksi, joten sen luulisi olevan helppo havaita, mutta siitä tiedetään yllättävän vähän. Sen lisääntymistavat, syntymä, kasvu ja kuolema ovat edelleen pitkälti hämärän peitossa. Sen elintapojakaan ei tunneta: joidenkin yksilöiden tiedetään vaeltavan tuhansia kilometrejä, mutta suurin osa ei näytä juuri poistuvan kotivesiltään.
Vuoteen 1986 asti oli tiedossa vain 320 vahvistettua havaintoa valashaista. Sittemmin havaintojen määrä on kasvanut moninkertaiseksi.

Trooppisen vyöhykkeen lämpimissä vesissä eläviä valashaita on bongattu 124 maassa. Suuri osa havainnoista on harrastajasukelta­jien tekemiä. Myös Norman luottaa tutkimuksessaan sukeltajien apuun. Normanin tavoitteena on kartoittaa valashain vaellusreittejä ja kannan rakennetta.

Brad Norman kiinnittää seurantalaitteen valashain paksuun nahkaan. Laite rekisteröi kalan vauhdin ja syvyyden.

Sitä varten on tarpeen tietää, missä mikin yksilö on liikkunut. Se on periaatteessa helppoa, sillä valashain nahassa on täpliä, joiden muodostama kuviointi on yksilöllinen. Kun hai on kerran valokuvattu, se voidaan tunnistaa, kun se tulee vastaan uudestaan.

Norman perusti 1999 valashaiden seurannan helpottamiseksi ECOCEAN-tietokannan, johon kuka tahansa voi lähettää valokuvia kohtaamistaan valashaista. Ideana on tunnistaa kuvissa olevat yksilöt ja muodostaa kuvauspaikkojen perusteella käsitys niiden liikkeistä.