Epätasaisella pinnalla luikerrellessaan käärmeet ottavat tukea kivistä ja oksista, mutta miten ne saavat otteen tasaisesta alustasta? Georgian teknisen korkeakoulun ja New Yorkin yliopiston tutkijat löysivät vastauksen tähän kysymykseen tarkkailemalla maitokäärmeiden liikkeitä.
David Hun johtama tutkijaryhmä tainnutti käärmeitä ja liu’utti niitä tasaisella alustalla eri suuntiin nähdäkseen, millaisen kitkan niiden suomut tuottavat. Mittaukset osoittivat, että kitka vaihteli sen mukaan, mihin suuntaan käärme liukui. Sivusuuntaisessa liikkeessä suomujen ja alustan välille syntyi kaksi kertaa niin suuri kitka kuin käärmeen liikkuessa eteenpäin. Taaksepäin liukuminen taas tuotti 50 prosentin lisäkitkan verrattuna eteenpäin mateluun.
Kokeet osoittivat, että noin 35 senttiä pitkät maitokäärmeet voisivat hyvin liikkua myös kiemurtelematta käärmeille tyypillisellä tavalla, mutta suoraan mateleminen vaatisi enemmän työtä. Lisäksi kokeissa ilmeni, että liikkuessaan käärme aika ajoin kohottaa osaa ruumiistaan jonkin verran alustasta. Näin se pystyy toisaalta säätelemään ruumiinsa aikaansaamaa kitkaa.
Toisaalta se voi lisätä alustaan kohdistuvaa painetta siinä ruumiinsa osassa, joka sillä hetkellä toimii tukipisteenä.
Uusi lehti: Tutkijat ja lääkärit etsivät yhä uusia keinoja taistella sydän- ja verisuonitauteja vastaan. Lue lisää numerosta 3.
Tilaus : Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Tilaus : Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Päätoimittaja on poiminut netistä mielenkiintoisia esityksiä tieteestä. Tutustu valikoituihin otoksiin!