Tämä artikkeli on peräisin Tiedon maailma -kirjasarjasta: Richterin asteikkoa käytetään kaikkialla maailmassa ilmaisemaan maanjäristysten voimakkuutta. Vuonna 1935 laaditussa asteikossa maanjäristykset lajitellaan ”suuruusluokan” mukaan eli niitä verrataan muihin maanjäristyksiin.
Richterin asteikko on 10-kantainen logaritmiasteikko. Se tarkoittaa, että esimerkiksi maanjäristys, jonka voimakkuus Richterin asteikolla on 6, on voimakkuudeltaan 10-kertainen 5 richterin järistykseen verrattuna, 7 richterin järistys satakertainen ja niin edelleen.
Järistyksen voimakkuus määritetään mittaamalla voimakkaimmat aallot seismografilla ja vertaamalla tulosta 100 kilometrin päässä järistyskeskuksesta olevan seismografin lukemaan.
Tutkijat käyttävät Richterin asteikon sijaan uudempaa, momenttimagnitudiasteikoksi kutsuttua asteikkoa, joka kuvaa paremmin järistyksessä vapautuvaa energiaa.
Sen lukemat muistuttavat Richterin asteikkoa, joten maallikon kannalta asteikoilla ei ole suurta eroa. Maanjäristysten voimakkuudella ei ole teoreettista ylärajaa. Yli 9,5 richterin järistyksiä pidetään kuitenkin geofyysisesti mahdottomina, koska maankuoren jännitteet ehtivät purkautua ennen kasvamistaan niin suuriksi.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.