Elon Musk Hyperloop

Hyperloop on halvempi kuin perinteinen juna

Helsinkiä ja Tukholmaa yhdistävä tyhjiöputki ja alle 30 minuutin matka-aika sähkömagneettisella superjunalla? Hyperloopilla matka voi taittua nopeammin kuin osaat kuvitella.

tiistai 12. heinäkuuta 2016 teksti Tobias Hjortkjær Schultz

Kuvittele seuraava: Saavut työpaikallesi Helsingissä kello 9. Kun avaat sähköpostisi, näet yrityksen johtajan lähettämän kutsun kokoukseen, joka alkaa kello 10.30 – Tukholmassa. Lähdet kaikessa rauhassa astelemaan asemalle.

Ostat matkalla kupillisen kahvia ja heität mukin jäähtyneine kahvitilkkoineen Tukholmassa asemalaiturin roskakoriin kello 10.

Kuulostako puhtaalta tieteistarinalta? No sitä se onkin, mutta ei ehkä enää pitkään.

Kuviteltu voi olla todellisuutta jo vain 12 vuoden kuluttua – ainakin jos uskoo paljon puhutun Hyperloop-junan taustalla olevia yrityksiä. Hyperloop One- ja FS Links -yritysten mukaan on nimittäin halvempaa ja helpompaa rakentaa Helsingin ja Tukholman välille Hyperloop-rata kuin perinteinen suurnopeusjunarata.

Hyperloop-juna ajoi keväällä ensimmäisen koeajonsa Nevadan autiomaassa.

Hyperloop luo pohjoismaisen superalueen

Idean mullistavasta sähkömagneettisesta hyperjunasta on kehitellyt Tesla-konsernin perustaja Elon Musk. Hän on yhteistyössä kiinnostuneiden sijoittajien kanssa luonut koko joukon vakavaraisia yrityksiä, jotka omalla tahollaan tekevät töitä Hyperloop-radan toteuttamiseksi.

Yksi suurimmista ongelmista on selvittää, minne ensimmäinen rata voitaisiin rakentaa, ja nyt näyttää siltä, että Suomi ja Ruotsi ovat nousemassa eturivin ehdokkaiksi.

Yhteys luo – jos se toteutuu – uuden noin viiden miljoonan asukkaan superalueen, jolla työvoima pystyy pitkästä etäisyydestä huolimatta liikkumaan joustavasti kaupunkien välillä.

Koeajolla Hyperloop One osoitti, että tekniikka toimii. Kapselivaunu voi kulkea tyhjiöputkessa yli 1 000 kilometrin tuntinopeudella. Tähän asti siis kaikki on kunnossa.

Mitä Hyperloop sitten maksaa?

Tämä rasittava kysymys on vaivannut Hyperloop-visionäärejä vuosia. Uuden tekniikan kehittely on jo pitkällä, mutta jos sen hinta ylittää merkittävästi perinteisten liikennemuotojen hinnan, idea ei ole toteuttamisen arvoinen.

Hyperloop One ja FS-Link ovat nyt itse yrittäneet antaa jonkinlaisen vastauksen. He ovat panneet KPMG-asiantuntijayrityksen tekemään laskelmia siitä, mitä Hyperloopin rakentaminen Helsingin, Turun, Uppsalan ja Tukholman välillä maksaisi, ja vastaus on erittäin kiinnostava.

KPMG nimittäin uskoo, että supernopeusputki voitaisiin rakentaa 36 miljoonan euron kilometrihinnalla. Se ei ole mikään pikkuraha, mutta toisaalta Kaliforniaan rakennettavan perinteisen suurnopeusjunaradan kilometrihinnaksi tulee peräti 50 miljoonaa euroa.

Lisäksi KPMG on arvioinut, että hanke voitaisiin toteuttaa vain 12 vuodessa ja jos vuotuinen matkustajamäärä olisi 43 miljonaa, hanke maksaisi itsensä takaisin muutamassa vuosikymmenessä.

Juutinrauman silta esimerkkinä

KPMG on sitä mieltä, että Hyperloopin rakentaminen kahden pohjoismaisen pääkaupungin välille olisi hyvää liiketoimintaa ja järkevä investointi tulevaisuuteen. Yrityksessä verrataan hanketta Kööpenhaminan ja Malmön kaupungit yhdistävään Juutinrauman siltaan ja huomautetaan, että kiinteä yhteys on luonut tiiviisti asutulle Juutinrauman seudulle kasvulle ja kaupalle otollisen alueen, koska työvoima pääsee kätevästi liikkumaan salmen yli.

Myöntäisivätkö Suomen ja Ruotsin poliitikot sitten hankkeeseen varoja valtion kassasta? Sitä ei ole vielä selvitetty.

Lue lisää Hyperloopista

Lisää tietoa Hyperloop-junasta ja sen taustalla olevasta tekniikasta Tieteen Kuvalehden tilaajille alla olevasta linkistä.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: