Formula 1 car

F1-rata pakottaa hidastamaan

Formula 1-luokan Grand Prix-kisoissa ajetaan kovaa. Mitä vauhtia autoilla on mahdollista hurjastella?

torstai 2. elokuuta 2012

Maailmanmestaruussarjan osakilpailuissa käytettävät F1-autot on suunniteltu rata-ajoon. Radoille ovat ominaisia suhteellisen lyhyet suorat ja monet mutkat. Vaikka kuljettaja voikin melko helposti saada ajokkinsa kulkemaan yli 300 kilometrin tuntinopeudella, tiukat hidastekaarteet, kuten S:n muotoiset šikaanit, estävät häntä ajamasta jatkuvasti huippunopeutta. Sekä autoon että kuljettajaan vaikuttavat kiihtyvyysvoimat ovat jyrkissä mutkissa niin suuria, että vauhtia on vähennettävä jo pelkästään turvallisuussyistä. Suorilla osuuksilla sen sijaan voidaan kiitää yli 100 metrin sekuntivauhtia. Suurin mitattu nopeus on 372,6 kilometriä tunnissa.

Formula 1-luokan historia ulottuu vuoteen 1950. Vuosien varrella kilpailujen järjestämisestä vastaava Kansainvälinen autoliitto FIA on pyrkinyt sääntöpäätöksillään tekemään ajamisesta turvallista tinkimättä lajille ominaisesta jännityksestä. Muun muassa rajoittamalla moottoreiden enimmäistehoa ja -kierroslukua on haluttu varmistaa, että kovien nopeuksien takia luonnostaan riskialtis moottoriurheilu ei muutu päättömäksi vauhtihurjasteluksi.

Kolme nopeinta autoa

Formula 1-kilpailujen säännöt pitävät vauhdikkaimmat menopelit poissa radalta. F1-autoja nopeampia ovat olleet:

  1. Bugatti Veyron Super Sport: 429 km/h - 0-100 km/h 2,2 sek.

  2. Koenigsegg Agera R: 418 km/h - 0-100 km/h 2,9 sek.

  3. SSC Ultimate Aero: 413 km/h - 0-100 km/h 2,7 sek.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: