Blinds

Verkkokalvolta karkaa pommi

Monet migreenipotilaat eivät siedä valoa päänsärkykohtauksen aikana. Valonarkuuden syy on ollut tähän asti hämärän peitossa. Yhdysvaltalainen tutkijaryhmä paneutui asiaan ja löysi mielenkiintoisen yhteyden silmien verkkokalvon ja migreenin oireisiin vaikuttavan aivojen alueen väliltä.

perjantai 3. syyskuuta 2010 teksti Nanna Dissing Bay Jørgensen

Kun lähes sokea 22-vuotias yhdysvaltalainen Heather Bird menee migreenikohtauksen aikana häikäisevän kirkkaaseen valoon, hänestä tuntuu, että hänen päänsä hajoaa. Kipureaktio on voimakas, vaikka hän näkee huonosti. Hän ei ole kuitenkaan ongelmansa kanssa yksin. Maailmassa on miljoonia ajoittaisesta päänsärystä kärsiviä normaalinäköisiä ihmisiä, jotka karttavat valoa, kunnes kohtaus menee ohi. Kaikkia heitä yhdistää valonarkuus.

Osa migreenipotilaista pitää valolle altistumista niin kivuliaana kokemuksena, että he käyttävät aurinkolaseja pitkin päivää – silloinkin, kun on hämärää.

Tilanne on usein vakava, sillä valonarkuus voi vaikeuttaa arjesta selviytymistä ja heikentää elämänlaatua merkittävästi. Jos päänsärkykohtaukset, joiden aikana on pakko pysytellä pimeässä, toistuvat tiuhaan, normaalista perhe-elämästä, työssä käymisestä ja sosiaalisten suhteiden hoitamisesta ei tule oikein mitään.

Valonarkuudesta ja sen aiheuttajasta on vastikään saatu uutta tietoa. Anestesian ja teho- ja ensihoidon professori Rami Burstein yhdysvaltalaisesta Harvardin yliopistosta on onnistunut tutkimusryhmänsä kanssa selvittämään, että ilmiön syy on silmissä. Selvitystyöllä oli hyvin käytännönläheinen lähtökohta. Bursteinin mukaan päämääränä oli potilaiden elämän helpottaminen:

– Toiveena oli keksiä keinoja, joilla valonarkuutta voidaan vähentää, jotta kipu ei estä ihmistä lukemasta, käyttämästä tietokonetta ja tekemästä työtä.

Verisuonet laajenevat

Kohtauksittaisesta päänsärystä kärsii jopa useampi kuin joka kymmenes ihminen. Oireiden alkuperää ei tarkalleen tiedetä, mutta kivun lähteeksi on arveltu kohtauksen aikana laajentuvia aivojen suuria verisuonia. Tästä on nimittäin saatu eri kuvausmenetelmillä näyttöä.

Joistakin tunneista useisiin päiviin kestävään kipuun liittyy monesti pahoinvoinnin tunnetta ja oksentelua sekä herkkyyttä valon lisäksi äänille ja hajuille. Burstein ja hänen tutkijatoverinsa keskittyivät tutkimuksessaan valon herkistävään vaikutukseen, sillä heistä tuntui erikoiselta, että sille ovat alttiita myös näkövammaiset migreenipotilaat.

Alkuoletuksena oli, että valonarkuuden ja pääkivun välisellä yhteydellä ei ole mitään tekemistä silmän aistivan osan, verkkokalvon, kanssa. Testatakseen käsitystään tutkijat valitsivat koehenkilöiksi käytännössä sokeita ihmisiä, joilla esiintyy migreenikohtauksia.

Teema

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: