Sädehoitolaitteella kohdistetaan säteilyä ihon läpi kasvaimeen. Radioaktiivisia aineita voidaan myös ruiskuttaa kehon sisään.
Sädehoitolaitteella kohdistetaan säteilyä ihon läpi kasvaimeen. Radioaktiivisia aineita voidaan myös ruiskuttaa kehon sisään. © Snowleopard1/Getty Images

Ydinpommin aineilla taistellaan myös syöpää vastaan

Ydinpommi voi tuhota maailman. Toisaalta samat aineet, jotka antavat pommille sen kuolemaa tuottavan voiman, mahdollistavat syövän parantamisen täsmällisellä sädehoidolla.

keskiviikko 20. joulukuuta 2017 teksti Esben Schouboe & Jesper Bindslev

New Mexicon autiomaan vuoristossa USA:ssa sijaitsee Los Alamosin laboratorio, jossa toisen maailmansodan aikana rakennettiin ensimmäinen ydinpommi. Laboratoriossa työskennellään yhä ydinaseiden parissa, mutta hiukkaskiihdyttimet tuottavat nykyään radioaktiivisia aineita myös syöpähoitoja varten. 

Yksi aineista on aktinium-225. Kun sitä ruiskutetaan kehoon, se sitoutuu elimistön immuunijärjestelmän omiin soluihin ja kulkeutuu itse niiden mukana syöpäkasvaimiin. Aktinium-225:n lähes koko energia vapautuu sen törmätessä syöpäsoluihin, ja siten elimistön terveet solut eivät vahingoitu.  

Aktinium-225 on yksi useista radioaktiivisista aineista, joita ruiskutetaan tai viedään leikkauksessa ihmiskehoon.
Aktinium-225 on yksi useista radioaktiivisista aineista, joita ruiskutetaan tai viedään leikkauksessa ihmiskehoon. © ORNL

Koboltti-60 on toinen keinotekoisesti valmistettu radioaktiivinen aineen isotooppi, jota käytetään syöpähoitoihin. Se lähettää gammasäteilyä, joka on keholle muuta säteilyä vaarattomampaa. Gammaveitseksi kutsutulla menetelmällä kehoa voidaan säteilyttää niin täsmällisesti, että käytännössä säteily osuu vain syöpäkasvaimeen. 

SUKELLA ELIMISTÖN SALOIHIN, tilaa Tieteen Kuvalehti

Säde on vain kymmenesosan ihmishiuksesta

Uusin työkalu niin sanotun radiokirurgian alalla on microbeam-sädehoito. Siinä pyöreä hiukkaskiihdytin, synkrotroni, kiihdyttää hiukkasia niin suureen nopeuteen, että ne alkavat lähettää röntgensäteilyä. 

Kiihdyttimen tuottama säteily voidaan kohdistaa niin, että kehoon lähtevä röntgensäde on vain kymmenen mikrometrin paksuinen, mikä vastaa noin kymmenesosaa ihmishiuksen paksuudesta. Näin ohuilla säteillä toimittaessa terveet solut eivät juuri kärsi vaurioita. 

Microbeam-säteilytyksellä voidaan ehkä tulevaisuudessa käsitellä myös keskushermoston kasvaimia, joiden hoitaminen tähän asti on ollut hyvin vaikeaa. 

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: