Yersinia pestis bacteria

Nykyrutto ei juuri eroa mustasta surmasta

1300-luvulla tappavan epidemian aiheuttaneen bakteerin perimä on saatu kartoitettua. Se ei näytä juuri muuttuneen epidemiaa seuranneina vuosisatoina.

maanantai 2. huhtikuuta 2012

Ruttobakteerin perimä saatiin selville

Ihmiskunnan historian pahimpiin tappajiin kuuluvan Yersinia pestis -ruttobakteerin perimä on kartoitettu.

Esimerkiksi Euroopassa 1300-luvulla riehuneeseen mustana surmana tunnettuun ruttoepidemiaan kuoli vähintään neljäsosa senaikaisesta väestöstä – ja vain viiden vuoden kuluessa.

Johannes Krause saksalaisesta Tübingenin yliopistosta tutki yhdessä brittiläisten kollegoidensa kanssa hammas- ja luunäytteitä, jotka olivat peräisin neljästä vuosina 1348 ja 1349 Lontoossa ruttoon kuolleesta ihmisestä.

Plague victims at East Smithfield

Rutto ei ole muuttunut vuosisatojen kuluessa

Kun näytteistä nykyaikaisen geenitekniikan avulla selvitettyjä ruttobakteerin perintötekijöitä verrattiin nykykantoihin, paljastui, että tämä vaarallinen taudinaiheuttaja ei ole käytännössä muuttunut 660:n viime vuoden aikana. Nykyiset ruttobakteerit näyttivät polveutuvan mustan surman taustalla olleesta muodosta tai jostain hyvin samantapaisesta versiosta.

Mustan surman aiheuttajan ja 17 nykyisen ruttobakteerikannan väliltä löytyi vain 97 eroa, vaikka koko perimä käsittää noin 4,6 miljoonaa dna-emästä. Nämä kohdat eivät anna suoraa vastausta kysymykseen, miksi musta surma oli niin vaarallinen epidemia kuin se oli. Osasyynä suureen kuolleisuuteen oli ilmeisesti entisaikojen huono hygienia.

Tietoa vanhoista taudeista tulevan varalle

Lue lisää siitä, miten tutkijat yrittävät saada tietoa vanhoista tappajataudeista, kuten rutosta, jotta vaarallisten tautien uusiin muotoihin voidaan varautua.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: