epidemia influenssa TOP

Pahin epidemia tarttuu ja tappaa sopivasti

Influenssa on ebolaa vaarallisempi, koska pahin epidemia ei ole tappavimman viruksen synnyttämä vaan sellaisen, joilla tarttuvuuden ja kuolleisuuden suhde on tasapainossa.

keskiviikko 9. maaliskuuta 2016 teksti Jesper Bindslev & Gorm Palmgren

Länsi-Afrikan vuosien 2014–2015 ebolaviruksen aiheuttama epidemia maksoi 11 000 ihmisen hengen. Maailmaa voi kohdata vielä paljonkin tuhoisampi epidemia, sillä ebolavirus on kaukana ihanteellisesta tappajasta.

Maailmanlaajuinen epidemia syntyy, kun tarttuvuus ja kuolleisuuss ovat tasapainoisessa suhteessa, jotta virus sekä tappaa että ehtii levitä uusiin uhreihin.

Ebolan suhde on väärä

Ebola ei leviä erityisen helposti, sillä se tarttuu vain suorasta kosketuksesta kehon nesteisiin. Lisäksi tartunnan saanut voi tartuttaa uusia ihmisiä vasta, kun hän itse on saanut näkyviä oireita.

Ebolan kuolleisuus on erittäin korkea, sillä jopa 70 prosenttia tartunnan saaneista menehtyy. Näin suuri kuolleisuus vaikeuttaa viruksen mahdollisuuksia saada aikaan suurta epidemiaa.

Korkea kuolleisuus rajoittaa tautiaaltoa, koska sairastunut ei ehdi tartuttaa kovin monta muuta ennen kuolemaansa. Yksi ebolapotilas tartuttaa siksi keskimäärin vain kaksi muuta.

ISOROKKO ON KAIKKEIN VAARALLISIN:

Isorokolla tarttuvuuden ja kuolleisuuden suhde on optimaalisin – toisin sanoen pahin mahdollinen. Onneksi tauti on saatu hävitettyä maailmasta rokotteilla.

Influenssa tuottaa vaarallisempia epidemioita

Tavalliset virukset, kuten influenssavirus, ovat tosiasiassa vaarallisempia kuin ebola. Influenssavirus tarttuu suurin piirtein yhtä herkästi kuin ebolavirus, mutta koska kuolleisuus siihen on vain 0,1 prosenttia, se voi levitä huomaamatta laajalle.

Koska influenssa on useimmille rankkuudestaan huolimatta vaaraton, sairastuneita ei eristetä ja he voivat jatkaa viruksen levittämistä. Tartuntaketjut voivat jatkua pidempään ja epidemia pääsee leviämään hyvin laajaksi.

Joka vuosi 10–30 prosenttia maailman väestöstä sairastaa influenssan, ja alhaisesta kuolleisuudesta huolimatta epidemia vaatii noin puolen miljoonan ihmisen hengen – määrä on yli 40 kertaa niin suuri kuin ebolaepidemian uhrien.

50 miljoonaa kuoli influenssaan 1918

Influenssaviruksella on hämmästyttävä kyky mutatoitua ja kehittää uusia muotoja, joita immuunijärjestelmä ei pysty tunnistamaan ja joita vastaan sillä ei ole aseita.

Virustutkijoiden suurin pelko onkin se, että jokin influenssavirus saavuttaa mutatoituessaan herkän tarttuvuuden ja suuren kuolleisuuden. Se tapahtui vuosina 1918–19, jolloin espanjantautiin kuoli jopa 50 miljoonaa ihmistä Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa.

Afrikassa riehunut epidemia on antoi eväitä seuraava kertaa varten

Länsi-Afrikan ebolaepidemia oli hyvä opetus siitä, mitä tappava virus voi saada aikaan, jos sitä ei saada kuriin ajoissa. Lue artikkelista, mitä epidemia opetti:

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: