Saattohoitoa saavat kuolemansairaat

Tuttavaperheeni jäsen on saattohoidossa. Millä tavalla saat-tohoito poikkeaa tavallisesta sairaalahoidosta?

tiistai 1. syyskuuta 2009

Saatto- eli terminaalihoidoksi kutsutaan kuolevalle potilaalle annettavaa hoitoa. Saattohoito aloitetaan yleensä siinä vaiheessa, kun potilaan tilaa ei voida enää parantaa normaaleilla lääketieteellisillä keinoilla. Tämän ns. terminaalivaiheen hoidon aloittamisesta päätöksen tekevää lääkäriä sitovat lääkintöviranomaisten antamat ohjeet siitä, milloin tietyn potilaan kohdalla voidaan luopua pelkästään elintoimintoja ylläpitävästä hoidosta. Kun sairauden ennuste on niin huono, että saattohoito on perusteltua, potilaalle annetaan hänen oireidensa edellyttämän perushoidon lisäksi mahdollisimman paljon henkistä tukea. Myös potilaan lähiomaisille on tarjolla apua tässä vaikeassa elämäntilanteessa. Jos potilaalla on paljon kipuja, niitä pyritään lievittämään. Potilas voi saada käyttöönsä kipulääkkeitä annostelevan pumpun, jonka toimintaa on mahdollista säätää tarpeen mukaan. Saattohoidon eettisiin peruslähtökohtiin kuuluu se, että kuolevan potilaan ihmisarvoa ja itsemääräämisoikeutta pyritään kunnioittamaan kaikissa toimenpiteissä. Potilaan toivomukset hoidon suhteen koetetaan ottaa huomioon, eikä häntä esimerkiksi jätetä yksin, jos hän ei nimenomaan tahdo olla rauhassa. Saattohoito toteutetaan potilaan, omaisten ja hoitohenkilöstön yhdessä valitsemassa paikassa, esimerkiksi erityisessä hoivakodissa tai potilaan kotona.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: