luonnonlääke kamomillasaunio top

Luonnonlääkkeitä kasvaa takapihallasi

Pihalla ja pientareilla jyllää yllättäviä luonnonvoimia. Pohjoismaiden eniten käytetty luonnonlääke voi ehkäistä masennusta ja lievittää ahdistusta. Jos luonnonlääkkeet kiinnostavat, lue lisää.

perjantai 5. helmikuuta 2016 teksti Mikkel Skovbo

Munkit, nunnat ja viisaat vaimot ovat vuosisatojen ajan etsineet monenlaisiin vaivoihin apua soilla, metsissä ja pellonpientareilla kasvavista juurista ja lehdistä.

Tiede ei ole aina katsonut perinteisiä luonnonlääkkeitä hyvällä, koska niiden vaikutusta ei ole dokumentoitu. Sama koskee myös monia nykyisiä kasvivalmisteita.

Osalla lääkkeenä käytetyistä kasveista on kuitenkin todistettavasti tehoa, ja ne ovat lääkelainsäädännön alaisia niin sanottuja rohdosvalmisteita, joiden myyntiä valvovat terveysviranomaiset.

Kolmea kasvia, joista valmistetaan rohdosvalmisteita, kasvaa lähes jokaisen ulottuvilla, kertoo Tanskan luonnonlääketieteellisen museon johtaja Anna Jäger, joka on myös Kööpenhaminan yliopiston lääkekasvien asiantuntija:

Rohdosvalmiste 1: mäkikuisma

? MIKÄ: Mäkikuismaa (Hypericum perforatum) on käytetty henkisten sairauksien hoidossa antiikin ajoista asti. Monilla kielillä sen nimi viittaa Johannes Kastajaan, sillä keskiaikana sitä poltettiin Johannes Kastajan syntymäpäivänä eli juhannuksena riivaajien ajamiseksi mielisairaista.

? MISSÄ: Mäkikuisma suosii aurinkoisia, avoimia niityjä, mutta sitä tapaa melkein missä vain: pysäköintialueiden laidoilla, tienpientareilla ja ojien laidoilla. Mäkikuisma kukkii juhannuksen tienoilla.

? VAIKUTUS: Mäkikuisma sisältää hyperisiiniä ja hypeforiinia, joiden on osoitettu helpottavan lievää tai hieman voimakkaampaa masennusta, ahdistusta ja pitkäaikaista stressiä – ja sillä on jopa vähemmän sivuvaikutuksia kuin mielialalääkkeillä. Sen sisältämien aineiden vaikutusmekanismi elimistössä ei ole vielä selvillä, mutta sen uskotaan vaikuttavan muun muassa hermosolujen reseptoreihin ja mielialaa kohottavan serotoniini-viestiaineen imeytymiseen elimistössä.

Rohdosvalmiste 2: Rohtovirmajuuri

? MIKÄ: Rohtovirmajuuri (Valeriana officinalis) on monivuotinen kasvi – tai perenna – jonka juurta, valeriaanaa, on käytetty lääkinnässä ainakin siitä asti, kun lääketieteen isä Hippokrates kuvaili sen vaikutuksia 300-luvulla eaa. Pohjoismaissa punertava- tai valkokukkainen kasvi on tunnettu viikinkiajalta asti.

? MISSÄ: Rohtovirmajuuri viihtyy kosteilla alueilla, kuten järvien tai soiden ympäristössä, mutta sen saa kasvamaan puutarhassakin kosteassa ja varjoissa paikassa.

? VAIKUTUS: Valeriaanaa on kutsuttu luonnon nukahtamislääkkeeksi, koska sillä on rentouttava ja ahdistusta lievittävä vaikutus. Sen vaikuttavat aineet, valtraatit ja monoterpeenit, vaikuttavat aivojen GABA-viestiaineeseen. GABA eli gamma-aminovoihappo ehkäisee signaalien kulkua hermosolujen välillä. Valeriaanaa on nautittava kohtuudella, koska suurina annoksina se aiheuttaa tokkuraisuutta ja väsyttää liikaa päivälläkin.

Rohdosvalmiste 3: kamomillasaunio

? MIKÄ: Tuoksusaunioiden suvun edustajia kasvaa suurimmassa osassa Eurooppaa, mutta suurin lääkinnällinen merkitys on kamomillasauniolla (Matricaria recutita). Kamomillasauniota voi olla vaikeampaa löytää kuin yleisempää pihasauniota, mutta sen tunnistaa aromaattisesta tuoksusta ja siitä, että sen keltainen mykeröpohjus on ontto.

? MISSÄ: Kamomillasaunio avaa kelta-valkoiset kukkansa kesä-lokakuussa, ja se viihtyy aurinkoisilla, kosteilla, ei kovin kalkkipitoisilla mailla. Lisäksi sitä viljellään usein koriste- ja rohdoskasvina.

? VAIKUTUS: Kamomillasaunio ehkäisee tulehduksia ja sileiden lihasten kouristuksia ja lievittää kipua, minkä vuoksi kasvia on käytetty esimerkiksi koliikin hoitoon. Mietoa kamomillateetä voidaan nauttia ilmavaivoihin, lihaskouristuksiin ja mahakipuihin. Kasvi sisältää 36:ta flavonoidia eli kasvien väriin, makuun ja koostumukseen liittyvää yhdistettä, joilla arvellaan olevan antioksidatiivinen vaikutus. Lisäksi kasvin eteerisissä öljyissä on 28:a terpeeniä. Terpeenit kulkeutuvat verenkierron mukana aivoihin, mutta niiden tarkkaa vaikutusta ei tunneta.

Luonnonlääkkeet eivät ole vaarattomia

Vaikka tuntuisi houkuttelevalta käydä poimimassa rohdot lääkekaappiin omalta takapihalta ja lähipelloilta, Anna Jäger kehottaa sen sijaan kääntymään apteekin puoleen:

”Silloin voit olla aivan varma siitä, että saat oikeaa rohdosta ja että joka annos sisältää yhtä paljon vaikuttavaa ainetta – sitä et voi tietää, jos valmistat rohdoksen itse”, sanoo rohdosasiantuntija.

Kamomillasaunio on tosin niin harmiton, että siitä voi tehdä itsekin teetä kuivaamalla kukkia, Anna Jäger sanoo.

Silloinkin kannattaa tosin varmistua siitä, että kasvilaji on oikea.

Apinat ja papukaijat tuntevat luonnonlääkkeet

Muutkin kuin ihmiset osaavat käyttää luonnon lääkekaappia hyväkseen. Esimerkiksi jotkin apinalajit hierovat itseään sipulilla, jos ne kärsivät sienestä, ja monet papukaijalajit ahmivat savea ehkäistäkseen myrkytyksen:

2 SORTIN LÄÄKEKASVEJA

Rohdosvalmisteet ovat lääkeaineita, joiden vaikuttavat aineet ovat peräisin luonnosta mutta joiden valmistuksessa on noudatettu samoja vaatimuksia kuin lääkkeiden valmistuksessa.

Rohdosvalmisteiden pitää saada viranomaiselta myyntilupa, ja niiden vaikutus on dokumentoitu tai kasvin käytöllä rohdoksena on pitkät perinteet.

Luontaistuotteet voivat sisältää rohdosvalmisteiden lisäksi tuotteita, joiden valmistusta ei valvota lainkaan ja joiden tehosta ei ole minkäänlaista dokumentaatiota. Samasta kasvista voidaan tehdä rohdosvalmitetta että muuta luontaistuotetta.

Asiantuntijat suosittelevat, ettei rohdosvalmisteitakaan nautittaisi omin päin, vaan vaivojen syy selvitettäisiin ensin lääkärin vastaanotolla kaikkiin vaivoihin.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: