Loittoneeko Maa Auringosta?

Maan ja Auringon välinen etäisyys riippuu monesta seikasta, kuten vuorovesivoimista, joiden vuoksi Maan rata Auringon ympäri muuttuu koko ajan. Vuorovesivoimien todellinen vaikutus on kuitenkin varsin pieni, sillä Maa liikkuu vuodessa ainoastaan mikrometrin kauemmaksi Auringosta. Miljoonassa vuodessa noin 150 miljoonan kilometrin pituinen välimatka Maasta Aurinkoon kasvaa siis vain metrin.

Aurinko menettää sekunnissa 4,6 miljoonaa tonnia massastaan

Maan ja Auringon väliä kasvattaa kuitenkin toinenkin voima. Aurinko menettää nimittäin koko ajan massaansa, sillä osa siitä muuttuu fuusioprosessissa energiaksi. Joka sekunti Auringon painosta katoaa 4,6 miljoonaa tonnia. Määrä kuulostaa suurelta, mutta Auringon koko massaan, 1,989 x 1030 kiloon, verrattuna se on häviävän pieni. Massan katoaminen vaikuttaa kuitenkin Maan rataan, sillä pitkän ajan kuluessa Auringon painovoima heikkenee ja Maan ja Auringon välinen etäisyys kasvaa vuodessa useita senttejä. Auringon painon väheneminen vaikuttaa siis Maan ja Auringon väliseen matkaan tuhansia kertoja enemmän kuin vuorovesivoimat.

Arvioiden mukaan Maa ehtii niin kauaksi Auringosta, että Aurinko ei nielaise Maata, kun se viiden miljardin vuoden kuluttua muuttuu punaiseksi jättiläiseksi. Sen sijaan Merkurius ja Venus ajautuvat tuolloin Aurinkoon.