Tyttöjen aivot eivät käsittele näkö- ja kuuloärsykkeitä samalla tavalla kuin poikien. Siksi sukupuolten välillä on eroja muun muassa kielen oppimisessa. Tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että tytöillä on hieman parempi kielenomaksumiskyky kuin pojilla.
Aivokuvauksissa on ilmennyt, että pojat ratkovat kielellisiä valmiuksia vaativia tehtäviä toisilla aivojen osilla kuin tytöt. Myös eri aivoalueiden aktiivisuudessa on jonkin verran eroa.
Testi, jossa lapset näkevät sanan kuulematta sitä tai kuulevat sanan näkemättä sitä, on paljastanut, että tytöt käsittelevät kieltä yleensä abstraktisemmin eli käsitteellisemmin kuin pojat. Pojat taas soveltavat enemmän sensorista eli aistitietoon perustuvaa lähestymistapaa.
Aivokuvausten mukaan tytöt käsittelevätkin kieltä enimmäkseen niillä osilla, jotka liittyvät käsitteelliseen ajatteluun, kun taas pojat käyttävät lähinnä näkö- ja kuuloalueita. Tämä vaikuttaa oppimistapaan.
Koska lapset ovat yksilöllisiä oppijoita, Pohjoismaissa ei ole ollut tapana pitää sukupuolta merkittävänä oppimisvalmiuksiin vaikuttavana tekijänä.
Yhdysvaltalaisen Richard Haierin mukaan miehillä on 6,5 kertaa niin paljon harmaata ainetta (A) kuin naisilla. Naisilla taas on 10-kertainen määrä valkeaa ainetta (B) miehiin verrattuna. Erot voivat selittää sukupuolten välillä havaittuja – suhteellisen pieniä – oppimiseroja.
Harmaa aine – käsittelee tietoa.
Valkea aine – välittää tietoa.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.