Onko oppimisessa sukupuolieroja?

Tyttöjen aivot eivät käsittele näkö- ja kuuloärsykkeitä samalla tavalla kuin poi­kien. Siksi sukupuolten vä­lil­lä on eroja muun muassa kielen oppimisessa. Tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että tytöillä on hieman parempi kielenomaksumiskyky kuin pojilla.

Aivokuvauksissa on ilmennyt, että pojat ratkovat kielellisiä valmiuksia vaativia tehtäviä toisilla aivo­jen osilla kuin tytöt. Myös eri aivoalueiden aktiivisuudessa on jonkin verran eroa.
Testi, jossa lapset näkevät sanan kuulematta sitä tai kuulevat sanan näke­mättä sitä, on paljastanut, että tytöt käsittelevät kieltä yleensä abstraktisemmin eli käsitteellisemmin kuin pojat. Pojat taas soveltavat enemmän sensorista eli aisti­tietoon perustuvaa lähestymis­tapaa.

Aivokuvausten mukaan tytöt käsittelevätkin kieltä enimmäkseen niillä osilla, jotka liittyvät käsitteelliseen ajatteluun, kun taas pojat käyttävät lähinnä näkö- ja kuuloalueita. Tämä vaikuttaa oppimistapaan.

Koska lapset ovat yksilöllisiä oppijoita, Pohjois­maissa ei ole ollut tapana pitää sukupuolta merkittävänä oppimisvalmiuksiin vaikuttavana tekijänä.

Tytöt oppivat eri tavalla kuin pojat

Yhdysvaltalaisen Richard Haierin mukaan miehillä on 6,5 kertaa niin paljon harmaata ainetta (A) kuin naisilla. Naisilla taas on 10-kertainen määrä valkeaa ainetta (B) miehiin verrattuna. Erot voivat selittää sukupuolten välillä havaittuja – suhteellisen pieniä – oppimiseroja.

Harmaa aine – käsittelee tietoa.

Valkea aine – välittää tietoa.