Onko kirahvin vaikea hengittää?

Kirahvin noin kaksi metriä pitkä henkitorvi on kapea, mikä ilmeisesti helpottaa hengittämistä.

Kirahvi ei kärsi hapenpuutteesta, vaikka ilman tie keuhkoihin on pitkä.
Biofoto/scanpix
Kirahvi ei kärsi hapenpuutteesta, vaikka ilman tie keuhkoihin on pitkä.

Täysikasvuinen uroskirahvi voi kasvaa viiden ja puolen metrin mittaiseksi. Sen noin kaksimetrinen kaula on kuin pitkä snorkkeli. Jos ihminen sukeltaessaan käyttää kovin pitkää snorkkelia, saattaa käydä niin, ettei ilma siinä vaihdu kunnolla jokaisella hengenvedolla eli snorkkelin jäännöstilavuus on suuri. Kirahvilla ei vastaavaa ongelmaa ole.

Kirahveilla tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, ettei niiden henkitorven jäännöstilavuus ole sen suurempi kuin muillakaan nisäkkäillä. Ilma vaihtuu niin, että hapensaanti ei vaikeudu.

Ilma virtaa kirahvin henkitorvessa 180 sentin sekuntivauhdilla eli noin kaksi kertaa niin nopeasti kuin ihmisillä. Näin suuri vauhti voi periaatteessa jo aiheuttaa ilman pyörteilyä, mikä kasvattaa ilmanvastusta ja heikentää hapen­saantia. Tämäkään ei näytä silti olevan kirahville ongelma.

Vaikka kirahvin henkitorvi on pitkä, se on suhteessa kapeampi kuin muilla nisäkkäillä: sen läpimitta on vain nelisen senttiä. Ilmeisesti tämä vähentää pyörteilyä ja pienentää jäännöstilavuutta.

Uusi ase viruksia vastaan

Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.

Ilmainen näytelehti

Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.

Tilaa uutiskirje

Tilaa Tieteen Kuvalehden uutiskirje

Gallup

ONGELMA: Mitä haluat kertoa?

Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.

National Geographic

Uusia taustakuvia!

Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.

Etsitkö sopivaa syntymäpäivälahjaa?

Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.

Seuraa Avaruusblogia

Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.