Nikotiini tekee kasvista vasten­mielistä syötävää

Tupakan nikotiini on ihmiselle riippuvuutta aiheuttava yhdiste. Se on monille eläimille myrkkyä, eikä se ole vaaratonta ihmisellekään. Niinpä kasvit käyttävät nikotiinia kemiallisena aseena.

Nikotiini on kitkerä vesiliukoinen pyridiinialkaloidi eli typpi­pitoinen kasviemäs, joka vaikuttaa ihmisen lisäksi moniin eläimiin kuin hermomyrkky tai huume. Vaikutustavaltaan samankaltaisia yhdisteitä ovat esimerkiksi morfiini ja strykniini.

Markkinoilla on ollut kauan erilaisia nikotiiniin perustuvia kasvinsuojeluaineita. Nikotiinilla ja sen johdannaisilla, kuten imidaklopridilla, voidaan karkottaa tai tappaa varsinkin tuhohyönteisiä. Torjunta-aineiden toimintatapa jäljittelee tupakkakasvien luontaista kemiallista puolustusta kasvinsyöjiä vastaan.

Tupakat eivät ole ainoita nikotiinia tuottavia kasveja. Pieniä määriä nikotiinia esiintyy useissa eri koisokasveissa, joihin kuuluvat muun muassa tomaatit, perunat ja paprikat. Nikotiinia sisältävät myös kokapensaan lehdet.

Eri tupakkakasvilajien nikotiinimäärissä on huomattavia eroja. Euroopassa tavallisimmin savukkeiden raaka-aineena käytettävässä virginiantupakassa sen osuus kuivapainosta on noin kolme prosenttia. Siihen verrattuna palturitupakassa eli kes-sussa, joka tunnetaan Suomessa myös mahorkkana, voi olla nikotiinia moninkertainen määrä.