Saharan autiomaa levittäytyy suurimpaan osaan Pohjois-Afrikkaa kaikkiaan yli yhdeksän miljoonan neliökilometrin alueelle. Saharan hiekanjyvien laskemisesta puhutaan, kun halutaan kuvailla mahdotonta tehtävää. Hiekka on edelleen laskematta, mutta on arvioitu, että Saharassa olisi 1022, mikä todellakin suunnilleen vastaisi tähtien määrää maailmankaikkeudessa.
Moni yhdistää autiomaan eli aavikon hiekka-alueeseen, mutta määritelmän mukaan aavikko on kasviton tai vähäkasvinen alue, jolla vuotuinen sademäärä on alle 250 millimetriä.
Saharan pinta-alasta vain 15 prosenttia on hiekka-aavikkoja, vaikkakin ne voivat olla tuhansien neliökilometrien laajuisia alueita. Näistä dyynikentistä eli hiekkameristä käytetään nimitystä erg. Dyynit voivat nousta 300 metrin korkeuteen ja ulottua sadan kilometrin matkalle. Suurin osa Saharasta, eli noin 70 prosenttia pinta-alasta, on sora- ja kallioaavikkoa.
Saharan autiomaassa maisemat vaihtelevat vuoristosta hiekkaerämaahan ja keitaisiin. Suurimmaksi osaksi Sahara on kuitenkin jonkintyyppistä aavikkoa, ja kaikkiaan 70 prosenttia pinta-alasta lasketaan sora- ja kallioaavikoksi.
Loput noin 15 prosenttia on pääasiassa vuoristoa ja keitaita. Sahara on maailman suurin autiomaa, jos mukaan ei lasketa Etelämannerta. Sekin on nimittäin tavallaan aavikkoa, lumiaavikkoa.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.