Punnittava asettuu jousen varassa olevaan tuoliin. Tuoli alkaa värähdellä. Ajasta, joka kuluu yhteen värähdykseen, eli värähtelyn jaksonajasta voidaan laskea henkilön massa, kun tiedetään jousen jäykkyys.
Massa ja paino eivät ole sama asia, mutta ne ovat suoraan toisiinsa verrannollisia suureita. Massa ilmaisee kappaleen tai ihmisen ainemäärää. Paino taas on ainemäärään kohdistuvan painovoiman suuruus. Esimerkiksi 70-kiloinen henkilö vaikuttaa Maassa vaakaan 687 newtonin voimalla, mutta yleensä asia ilmaistaan massan mittayksikköinä eli kilogrammoina.
Avaruudessa astronautin ainemäärään ei kohdistu merkittävää painovoimaa, joten hän on painoton, mutta hänellä on silti massa. Mitä suurempi massa on, sitä enemmän voimaa tarvitaan sen liikuttamiseen. Siksi isokokoinen astronautti tarvitsee enemmän voimaa leijuakseen avaruusaseman päästä toiseen tietyssä ajassa kuin häntä kevyempi henkilö.
Samalla tavoin henkilön massan suuruus vaikuttaa mittaustuolin jousen liikkeeseen. Jos iso ja pienimassainen henkilö vaikuttavat jouseen samalla voimalla, isompimassaisen synnyttämän värähtelyn jaksonaika on pidempi kuin pienimassaisen. Pitkä jaksonaika tarkoittaa tässä yhteydessä suurempaa massaa.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.