Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että mitä korkeammalla ilmassa hyönteiset lentävät, sitä vaikeammat lento-olosuhteet niillä on. Ylöspäin mentäessä ilman lämpötila laskee ja happipitoisuus pienenee. Myös alhainen ilmanpaine tekee korkealla lentämisestä vaikeaa.
Monet hyönteislajit ovat kuitenkin osoittaneet, että ne kestävät äärimmäisiäkin oloja. Esimerkiksi kimalaisia on nähty vuorten rinteillä 5 600 metrin korkeudessa, missä ilman tiheys ja happipitoisuus on vain puolet siitä, mitä se on merenpinnan tasossa.
Pieniä hyönteisiä saattaa esiintyä ilmamassoissa jopa yli 2 000 metrin korkeudessa, missä voimakkaat ilmavirtaukset voivat viedä niitä hyvinkin pitkiä matkoja. Monet hyönteislajit liitelevät ilmavirtausten mukana etsiessään uusia elinalueita, joilla on ravintoa ja siten hyvät olot lisääntymiselle.
Useimmiten hyöteisten massamuutot ilmavirtausten mukana tapahtuvat muutaman sadan metrin korkeudessa. Matkalla voi olla samaan aikaan jopa miljoonia hyönteisiä. Tuulen mukana ne pääsevät tuhansia kilometrejä joutumatta käyttämään matkantekoon lihasenergiaa.
Hyönteisten muuttoja on seurattu tutkilla. Niillä on havaittu, että korkealla lentävät hyönteiset muuttavat usein öisin, jolloin hyönteisiä syöviä lintuja on vähemmän liikkeellä.
Ennen sadetta hyönteisten on havaittu lentävän normaalia matalammalla. Ilmeisesti ennen kaikkea ilman kosteuden lisääntyminen saa hyönteiset hakeutumaan lähemmäs maanpintaa.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.