Faraoiden Egyptin kivenhakkaajat ja kuvanveistäjät käyttivät muun muassa piistä valmistettujen kivityökalujen lisäksi kuparista, pronssista ja raudasta tehtyjä hakkuja, talttoja ja kaapimia. Pronssia alettiin valmistaa Lähi-idässä vuoden 3500 eaa. tienoilla, ja rautakauteen siellä siirryttiin jo ennen 1000-lukua eaa.
Koska kuparista tehdyt poran- ja sahanterät olivat melko pehmeitä, egyptiläiset lisäsivät niiden leikkaavuutta esimerkiksi kvartsikiteitä sisältävällä hankaustahnalla. Ainetta tarvittiin kivityömailla ilmeisesti hyvin paljon.
Egyptiläisten tiedetään ainakin Assuanissa irrottaneen ja työstäneen graniittia myös kovasta dioriittikivestä valmistetuilla palloilla, joilla voitiin sekä iskeä että kaivertaa. Lisäksi egyptiläiset käyttivät puukiiloja, jotka kasteltiin, kun ne oli isketty niille tehtyihin koloihin. Tappien turvottua kivi halkesi.
Muinaiset egyptiläiset työstivät kovia materiaaleja muun muassa jousiporalla. Se käsitti kaaren ja köyden lisäksi varren, jonka alapäätä peitti teränä toimiva kuparilieriö. Hiekkapitoinen hankaustahna tehosti poran toimintaa.

Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.