Vanhimmat tunnetut viittaukset koirien kaulapantoihin ovat muinaisesta Egyptistä.
Noin viisituhatta vuotta sitten tehdyissä seinämaalauksissa ja koriste-esineissä on kuvattu koiria, joilla on selvästi kaulapanta ja nahkainen talutushihna. Egyptiläiset käyttivät koiria metsästys- ja vahtikoirina, ja kaulapannalla ilmaistiin niiden omistaja. Usein pantaan oli kirjoitettu myös koiran nimi.
Myös antiikin kreikkalaiset ja roomalaiset pitivät koirillaan kaulapantaa, mutta sen tarkoitus oli yleensä suojella koiraa susilta tai muilta pedoilta, jotka pyrkivät puremaan uhriaan kurkkuun. Usein varsinkin paimenkoirilla oli kaulansa suojana piikkipanta.
Renessanssin aikaan jalokivet koristivat ylimystön lemmikkikoiria.
Pannan pääasiallisena tarkoituksena säilyi koiran kaulan suojaaminen, mutta kun varsinkin pieniä koirarotuja alettiin pitää puhtaasti lemmikkeinä, myös pannan merkitys muuttui. Keskiajalta lähtien lemmikkikoirasta tuli yläluokan statussymboli ja kaulapannasta sen asuste.
Ylimystön koirien pannat koristeltiin kullalla, hopealla ja jalokivillä. Vähitellen lemmikkikoiran pitäminen ja somistaminen yleistyi muissakin väestöryhmissä.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.