Miksi suurten järvien jää laulaa?

Jään laulu on itse asiassa murtuvan jään ritinää ja ujellusta. Kun järven jääpeitteeseen syntyy ohut railo tai repeämä, joka leviää nopeasti yli koko järven, jää alkaa värähdellä. Kun värähtely etenee ilmassa, se voi kuulostaa laululta. Sama ilmiö saa rautatiekiskot ujeltamaan, kun juna on lähestymässä. Jos osuu oikeaan paikkaan jäällä tai rannalla, voi kuulla, miten syntyvän railon ääni lähenee.

Jäähän voi tulla railoja ja murtumia mones­ta syystä. Taustalla on kuitenkin aina jäähän syntynyt jännitys, joka purkautuu. Samankaltainen ilmiö saa aikaan maanjäristykset: maankuoren laattojen osuessa toisiinsa laatan johonkin osaan syntyy jännitys, joka lopulta purkautuu maanjäristyksenä. Talvisen järven jään värähtelyt ja niiden aikaansaamat äänet ovat siis tavallaan jäänjäristyksiä.

Jääpeitteen jännitystilan aiheuttaja voi olla ilmanpaineen muutos. Kun ilmanpaine nousee tai laskee, jää seuraa muutosta. Koska jää on jäykkää, se voi muuttaa muotoaan vain murtumalla. Myös lämpötila vaikuttaa. Jää puristuu sitä pienempään tilaan, mitä kylmempää se on. Pakkasen kiristyessä jää pakkautuu tiiviimpään ja voi siksi repeillä. Suurilla järvillä myös vuorovesi voi murtaa jäätä.

Parhaiten laulavat laajat järvet. Alle 10 000 neliömetrin laajuisessa jäässä ei tahdo syntyä kyllin pitkiä repeämiä.