Sateenkaari syntyy, kun auringonsäteet taittuvat ilmakehässä leijailevissa vesipisaroissa. Valo hajoaa pisaroissa eri väreiksi, joista muodostuvat kaaren violetti, sininen, vihreä, keltainen, oranssi ja punainen raita.
Pääosa valonsäteistä poistuu pisarasta noin 42 asteen kulmassa suhteessa siihen tasoon, jossa valo tulee pisaraan. Kun selkä Aurinkoon päin seisova ihminen katsoo tummalle sateiselle taivaalle, hän näkee värillisen valokaaren. Se syntyy niistä sadepisaroista, jotka ovat 42 asteen kulmassa katsojaan nähden. Todellisuudessa sateenkaari on osa ympyrää. Yleensä suurin osa ympyrästä on horisontin alapuolella ja näkyviin jää vain kaari. Lentokoneista ja vuorten huipuilta voi joskus nähdä kokonaisen ympyrän muotoisen sateenkaaren.
Sateenkaari on siis aina riippuvainen katsojan asemasta. Edes kaksi aivan vierekkäin seisovaa ihmistä eivät näe sateenkaarta täysin samanlaisena. Joskus sateenkaaren ulkopuolella on himmeämpi sivusateenkaari. Se syntyy, kun valonsäteet taittuvat pisaroista toi-senkin kerran ennen kuin ne tavoittavat havaitsijan silmän. Sivusateenkaari näkyy noin yhdeksän astetta pääkaaren yläpuolella, tarkalleen 50,7–53,6 asteen kulmassa auringonvalon tulosuuntaan nähden.
Sivusateenkaaren värit ovat aina käänteisessä järjestyksessä pääkaareen verrattuna: violetti on uloimpana ja punainen sisimpänä. Joskus harvoin esiintyy kolmaskin sateenkaari: siinä värit ovat jälleen samassa järjestyksessä kuin pääkaaressa.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.