Klorofylliä eli lehtivihreää sisältävät lehdet, joihin myös neulaset kuuluvat, ovat kasvien yhteyttäviä osia. Yhteyttämisteho riippuu lajista ja kasvupaikkatekijöistä, kuten lämpötilasta. Ainavihannat havupuut yhteyttävät vielä pikkupakkasessa, mutta kesävihannat lehtipuut vaativat lämpöasteita.
Kesävihantoja ovat ne puulajit, jotka pudottavat kaikki lehtensä yhteyttämisen loppuessa ja klorofyllin siirtyessä varastoon runkoon. Kylmällä ja lauhkealla vyöhykkeellä varisevat syksyisin tavallisten lehtipuiden lisäksi pehmeäneulaiset lehtikuuset.
Vaikka ainavihannat kasvit säilyttävät lehtensä ympäri vuoden, lehdet vaihtuvat jossain määrin. Viileiden seutujen havupuut pudottavat vain kuivuneet neulasensa. Esimerkiksi täkäläisten mäntyjen neulaset pysyvät oksissa 3–5 vuotta. Vanhin neulasvuosikerta karisee puusta yleensä loppukesällä.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.