Englanti on nykyisin pääasiallinen kansainvälisissä yhteyksissä käytetty kieli ja eniten opiskeltu vieras kieli. Sen asema selittyy ennen muuta Britannian siirtomaavallasta, joka ulottui lähes koko maailmaan.
1600-luvun alussa englantia puhui vain noin seitsemän miljoonaa ihmistä Englannissa ja Kaakkois-Skotlannissa. Seuraavien vuosisatojen aikana britti-imperiumi, jossa hallinnon kieli oli englanti, levisi lähes kaikkiin maanosiin.
Kun Britannian siirtomaavalta oli suurimmillaan 1920-luvulla, se käsitti lähes neljäsosan maapallon maapinta-alasta ja väestöstä. Kun Britannian siirtomaat toisen maailmansodan jälkeen itsenäistyivät, monissa niistä englanti säilytti virallisen asemansa, vaikka asukkaiden äidinkieli on jokin muu. 1950-luvulta alkaen englannin merkitystä ovat ylläpitäneet Yhdysvaltojen taloudellinen, poliittinen ja sotilaallinen johtoasema sekä yhdysvaltalaisen kulttuuri- ja viihdeteollisuuden tuotteiden suosio.
Englanti on erimaalaisten kouluja käyneiden todennäköisin yhteinen kieli. Äidinkielenä se ei ole läheskään yhtä yleinen. Esimerkiksi kiinaa puhuu äidinkielenään 1,2 miljardia ihmistä, englantia ”vain” noin 360 miljoonaa.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.