Mikä vitamiini löydettiin ensimmäisenä?

Vitamiineja alettiin tutkia toden teolla vasta noin sata vuotta sitten. Niiden nimen loi puolalainen biokemisti Kazimierz Funk vuonna 1911 liittämällä latinan elämää tarkoittavan vita-sanan amiini-sanaan. Amiinit ovat ammoniakin kaltaisia emäksisiä yhdisteitä. Nimityksestä ei ole luovuttu, vaikka tunnetaankin vitamiineja, jotka eivät ole amiineja.

Ensimmäinen löydetty vitamiini oli B1 eli tiamiini. Sen vaikutusten jäljille pääsi 1890-luvulla alankomaalainen lääkäri Christiaan Eijk­man. Hän havaitsi Jaavassa, että kuorimattomalla riisillä ruokittu siipikarja ei sairastunut beriberiin, joka on myös ihmiselle vaarallisia hermosto- ja sydänoireita aiheuttava puutostauti.

Christiaan Eijkman epäili 1890-luvulla, että riisinjyvien kuoressa olisi jotain beriberi-tautia ehkäisevää ainetta.

Eijkman oletti kuitenkin virheellisesti, että täysjyväriisi ehkäisi beriberin puhkeamisen taltuttamalla tulehduksen.

Ennen kuin tajuttiin, mitä tiamiini todella on, brittiläinen biokemisti Frederick Hopkins löysi tryptofaani-aminohapon. Hän totesi sen olevan ihmiselle välttämätön aine, jota on saatava ravinnosta, koska elimistö ei pysty tuottamaan sitä itse. Löydön jälkeen ravin­toaineiden ja puutostautien tutkimus eteni nopeasti.