Vitamiineja alettiin tutkia toden teolla vasta noin sata vuotta sitten. Niiden nimen loi puolalainen biokemisti Kazimierz Funk vuonna 1911 liittämällä latinan elämää tarkoittavan vita-sanan amiini-sanaan. Amiinit ovat ammoniakin kaltaisia emäksisiä yhdisteitä. Nimityksestä ei ole luovuttu, vaikka tunnetaankin vitamiineja, jotka eivät ole amiineja.
Ensimmäinen löydetty vitamiini oli B1 eli tiamiini. Sen vaikutusten jäljille pääsi 1890-luvulla alankomaalainen lääkäri Christiaan Eijkman. Hän havaitsi Jaavassa, että kuorimattomalla riisillä ruokittu siipikarja ei sairastunut beriberiin, joka on myös ihmiselle vaarallisia hermosto- ja sydänoireita aiheuttava puutostauti.
Christiaan Eijkman epäili 1890-luvulla, että riisinjyvien kuoressa olisi jotain beriberi-tautia ehkäisevää ainetta.
Eijkman oletti kuitenkin virheellisesti, että täysjyväriisi ehkäisi beriberin puhkeamisen taltuttamalla tulehduksen.
Ennen kuin tajuttiin, mitä tiamiini todella on, brittiläinen biokemisti Frederick Hopkins löysi tryptofaani-aminohapon. Hän totesi sen olevan ihmiselle välttämätön aine, jota on saatava ravinnosta, koska elimistö ei pysty tuottamaan sitä itse. Löydön jälkeen ravintoaineiden ja puutostautien tutkimus eteni nopeasti.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.