Suolapahku on ikään kuin maan uumenista noussut jättimäinen suolapatsas. Kallioperään on kerrostunut suolaa, kun merenlahdet ovat ensin kuroutuneet järviksi ja lammiksi ja sitten menettäneet vetensä haihtumalla. Kuivumisprosessissa jäljelle on jäänyt vain veteen liuennut suola.
Geologit kutsuvat tällä tavalla syntyneitä mineraaleja evaporiiteiksi latinan haihtumista tarkoittavan evaporare-verbin mukaan. Ilmiön tiedetään koskeneen niinkin laajoja vesialueita kuin Välimeri. Se kuivui 5–6 miljoonaa vuotta sitten useaan otteeseen. Näinä ”haihtumisjaksoina” muodostui paksuja evaporiittikerroksia, joiden päälle on sittemmin kerrostunut erilaisia kivilajeja.
Suolapahkujen kehittymistä edistää se, että suola on suhteellisen kevyt geologinen aines. Sen tiheys on yleensä noin 2,2 g/cm3, kun taas maankuoren kivilajien tiheys on enimmäkseen yli 2,8 g/cm3. Kallioperässä vallitseva paine saa suolan tavallisesti nousemaan kohti maanpintaa.
Suolapahku sisältää kiteistä vuori- eli kivisuolaa, haliittia.
Tapahtumasarjalle ovat monin paikoin ominaisia laajat maankamaran muutokset, joiden seurauksena päällimmäiset kerrostumat taipuvat ja maasto saa kaarevan muodon. Maan uumenissa vallitsevat suuri paine ja korkea lämpötila notkeuttavat suolaa. Ylipaineinen, kuuma suola on kuin muovailuvahaa, ja se voi liikkua käytännössä virtaamalla.
Suola voi läpäistä jopa useita kilometrejä paksuja geologisia kerrostumia. Joissakin tapauksissa siitä syntyy sen jälkeen, kun se on puhkaissut maanpinnan, jäätikköä muistuttavia massoja. Näin on käynyt muun muassa Itä-Turkista Etelä-Iraniin ulottuvilla Zagrosvuorilla, jossa maasta nousevasta suolasta on muodostunut kupuja ja virtoja.
Suolapahkut ovat hyödyllisiä monestakin syystä. Osa niin ruoka- kuin maantiesuolastakin on peräisin niistä.
Suola voi myös heikon läpäisevyytensä ansiosta helpottaa niin sanottujen öljytaskujen muodostumista. Lisäksi suolapahkuja on mahdollista käyttää erilaisten haitallisten aineiden välivarastoina ja loppusijoituspaikkoina.
Suolapahku sisältää kiteistä vuori- eli kivisuolaa, haliittia.
Suolapahkun kehitys alkaa, kun suolavesiallas haihtuu kuiviin. Jäljelle jäävä suola kerrostuu sen pohjalle ja ajan mittaan peittyy eri kiviaineksiin. Suola kohoaa maanpinnalle, koska se on suhteellisen kevyttä ja se pysyy kallioperän kovassa paineessa ja kuumuudessa notkeana massana.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.