Jos lajin elinympäristö säilyy samana ja lajin ruumiinrakenne ja elämäntapa ovat sopeutuneet ympäristöön, muutokset eivät paranna lajin selviytymis- ja lisääntymismahdollisuuksia. Silloin laji voi säilyä käytännöllisesti katsottuna muuttumattomana miljoonia vuosia.
Yksi muuttumaton eläväksi fossiiliksi kutsuttu eläinryhmä ovat kilpikidusjalkaiset. Ne ovat makean veden altaissa eläviä pieniä äyriäisiä, joita esiintyy lähes kaikkialla maailmassa. Niillä on viitisenkymmentä jalkaparia, kaksihaarainen pyrstö ja selässään muutaman sentin pituinen kilpi. Suomessakin on tavattu yksi kilpikidusjalkaislaji, Lepidurus arcticus, joka elää muun muassa Inarijärvessä.
Molukkirapu ei ole juuri muuttunut 450 miljoonassa vuodessa.
Tutkijat ovat löytäneet 200 miljoonaa vuotta vanhoja kilpikidusjalkaisten fossiileja, jotka eivät eroa nykylajeista juuri lainkaan. Tosin fossiileissa ei ole säilynyt pehmytkudoksia, kuten sisäelimiä, joten aivan varmasti ei voida sanoa, ovatko ne kuitenkin muuttuneet evoluution aikana. Myöskään muinaisten äyriäisten elintavoista ei ole varmaa tietoa.
Kilpikonna on pärjännyt samalla muotoilulla jo 200 miljoonaa vuotta.
Toinen hyvin säilynyt ryhmä ovat molukkiravut. Nämä Atlantissa ja Aasian vesillä elävät skorpionien sukulaiset eivät ole muuttuneet paljonkaan 450 miljoonaan vuoteen. Samoin kilpikonnien ruumiinrakenne on nykyään pääosin sama kuin 200 miljoonaa vuotta sitten.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.