Avaruuslentäjille olisi paljon etua keinotekoisesta painovoimasta, sillä painottomuudessa esimerkiksi heidän luustonsa heikkenee. Siksi on tutkittu mahdollisuuksia rakentaa rengasmainen avaruusasema, joka pyöriessään saisi aikaan maapallolla vallitsevien gravitaatiovoimien kaltaisen painovoimavaikutuksen.
Idean haittapuolena on vain se, että pyörimisliikkeeseen liittyvän coriolis-ilmiön seurauksena liikeradat kaareutuisivat. Tämä saisi sisäkorvan liike- ja asentoreseptorit ärtymään niin, että olo ei välttämättä tuntuisi mukavalta. Ongelma ei olisi yhtä paha hitaasti pyörivällä isolla avaruusasemalla, mutta sellaisen tekemiseen ei ole vielä valmiuksia.
Avaruusaluksiin voitaisiin luoda keinotekoinen painovoima käyttämällä toisiinsa kytkettyjä moduuleja. Ratkaisua testattiin vuonna 1966. Silloin Gemini 11 -alus yhdistettiin 36-metrisellä vaijerilla Agena-rakettivaiheeseen. Kun yhdistelmä saatettiin hitaaseen pyörimisliikkeeseen, syntyi painovoimavaikutus, jota astronautit tosin tuskin huomasivat. Jotta keino toimisi, pitäisi joko pidentää vaijeria tai lisätä pyörimisnopeutta. Silloin liikettä vain olisi hyvin vaikea hallita.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.