Syntyykö maahan vuosilustoja samaan tapaan kuin puuhun?

Lustoista on määritetty muun muassa, milloin mannerjää vetäytyi Suomesta.

Jäätikkö suli vain kesällä. Silloin kerrostuminen oli suurinta ja sulavesien tuomasta aineksesta karkein osa laskeutui jään edessä olleen veden pohjalle. Talvella sulavedet ehtyivät ja siksi vain hienojakoisin saviaines kerrostui. Näin kerrostumaan syntyi vuosilusto: karkea paksumpi kesäkerros ja hienojakoinen ohut talvikerros. Jäätikön reunan peräytyessä lustoja kerrostui uusille jään alta vapautuneille alueille ja uudet lustot peittivät vanhemmat. Vertaamalla eri paikkojen vuosilustoja toisiinsa voidaan seurata jäätikön perääntymistä. Tätä menetelmää kutsutaan lustosavikronologiaksi.

Savilustojen perusteella voidaan seurata mannerjään reunan perääntymistä Etelä-Suomesta Perämeren rannikolle. Jään reuna oli Suomen etelärannikolla 13 000 vuotta sitten. 10 200 vuotta sitten reuna oli vetäytynyt Perämeren rannikolle.

Jään sulamiseen Etelä- ja Keski-Suomesta kului siis 2 800 vuotta. Lustoista löytyneestä siitepölystä voidaan tehdä päätelmiä kasvillisuuden ja ilmaston muutoksista.